Helsingin Stockmannilla on lähes ikoninen asema. Se sijaitsee keskeisellä paikalla ydinkeskustassa, ja helsinkiläiset ovat läpi vuosikymmenten sopineet treffit Stockan kellon alle. Voi kuitenkin olla, että helsinkiläiset joutuvat jatkossa sopimaan tapaamisensa jonnekin muualle. Perinteikäs tavaratalo ja sen kivijalan kruunun jalokivi ovat vaikeuksissa.
Stockmann ei ole yksin. Lähes kaikki Helsingin ydinkeskustan kivijalkaliikkeet kamppailevat samojen ongelmien kanssa. Niillä ei mene hyvin.
Vaikka Helsingin ydinkeskustan ongelmat ovat myös kotikutoisia, niin sen ongelmat seuraavat kansainvälistä kehitystä.
– Ylemmän keskiluokan paremmat tavaratalot, kuten NK Ruotsissa, ovat vaikeuksissa. Konsepti ei ikään kuin toimi enää. Keskiluokan luksus, jota Stockmannkin edustaa, ei enää toimi. Isona syynä niiden heikolle menestykselle on verkkokauppa. Verkosta saa nykyään kaiken tarvitsemansa, sanoo kulutustutkija ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Verkkouutisille.
– Samat globaalit trendit vaikuttavat metropolialueisiin. Metropolialueet ovat myös hyvin eriluontoisia. Helsingin ydinkeskustaan turistit eivät ole palanneet koronan jälkeen yhtä hyvin kuin Tukholmaan ja Kööpenhaminaan, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyönjohtaja Markku Lahtinen.
– Helsingin paikallisuus ei riitä ydinkeskustan pitämiseksi virkeänä. Jos Helsingin ydinkeskustan ympärille piirtää ympärille piirtää ympyrän, joka säde on viisi kilometriä, niin alueella on noin 240 000 asukasta. Kööpenhaminassa vastaava luku on noin 700 000 ja Tukholmassakin luku on reilusti yli 500 000. Se kertoo, että meillä porukkaa ja kysyntää on aika vähän.
Helsingin kaupunkisuunnittelu on pirstoutunutta
Ihmisten elämäntavat ovat muuttuneet. Korona-aika siirsi kauppaa enemmän verkkoon, jossa on laajemmat valikoimat ja ihmisten etätyö lisääntyi. Kivijalkakaupoilla on hankalampaa kuin aiemmin. Mutta molemmat asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, mikä on Helsingin suurin ongelma. Se on tuttu kaikille, jotka ovat seuranneet Helsingin ydinkeskustan ympärillä käytyä keskustelua.
– Helsingin keskustan saavutettavuus on heikentynyt. Lentoasemalta Helsingin ydinkeskusta ei välttämättä ole enää se ihanteellinen kohde jäädä yöksi. Helsinki ei ole enää yhtä houkutteleva turismille ja bisnesmatkailulle kuin aikaisemmin, Markku Lahtinen sanoo.
Terhi-Anna Wilska nostaa heikon saavutettavuuden ydinkeskustan suureksi ongelmaksi. Redin ja Triplan kaltaiset kauppakeskukset, joihin pääsee helposti sekä autolla että julkisilla ovat paljon houkuttelevimpia kohteita kuin ydinkeskusta.
Wilska ja Lahtinen jakavat saman huolen. Pääkaupungin heikko saavutettavuus on seurausta huonosta suunnittelusta.
Helsingin kaupungin vuonna 2019 teettämän selvityksen mukaan suurin osa yritysten liikevaihdosta tulee kävelijöiden tai pyöräilijöiden mukana. Autoilijoiden keskiostokset olivat hinnaltaan suurimmat, pyöräilijöiden pienimmät.
Ostovoimastaan huolimatta autoilijat ovat olleet päättäjien vasaran alla. Esimerkiksi lapsiperheet loistavat poissaolollaan.
– Viimeinen isku on ollut se, että Helsingistä yritetään tehdä lähes autotonta. Ihmiset kokevat, että Helsinkiin ei pääse helposti. Kaupunki ei ole millään tavalla edistänyt sitä, että ihmiset tulisivat keskustaan, Wilska sanoo
– Kaupungin rakentamis-, liiketila- ja liikennepolitiikka ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että Helsinkiin on vaikeampi päästä.
Päätöksen teko on pirstaloitunutta ja vaikuttaa siltä, että Helsingissä ei tiedetä sitä, mitä tavoitellaan.
– Puuttuu selkeästi tavoitetila siitä, mitä Helsingin ydinkeskustan elinvoima tarkoittaa. Yhteinen tavoitetila puuttuu ja isoa tavoitetta ei ole määritelty sille, mitä Helsingin ydinkeskustan elinvoima tarkoittaa. Lusikkansa sopassa on sekä poliitikoilla että virkakoneistolla, Lahtinen toteaa.
Hän penääkin yhteistyötä kaupungin ja liike-elämän välillä, jolloin yritykset voisivat omilla toimillaan auttaa kaupunkia tavoitteen saavuttamisessa.
– Ennen kuin yhteinen tavoitetila on löydetty, niin siitä on vaikea kertoa yrityksille, jotka voisivat investoinneillaan tukea siihen pääsemistä. Mutta tällä hetkellä tilanteeseen ei löydy keinoja, koska ei tiedetä, mikä on tavoite.
Ratkaisuna siirtyminen kivijalasta hybridiin ja sidosryhmäsuunnittelu
– Jos Helsingin ydinkeskustan liiketilojen ahdinko jatkuu, niin Helsingin palvelut yksipuolistuvat. Keskustassa käy pääosin turisteja eikä niinkään paikallisia, jotka asuvat hieman kauempana keskustasta, Lahtinen huomauttaa.
Terhi-Anna Wilskan mukaan järkevällä suunnittelulla Helsingin ydinkeskustan suunta pystytään kääntämään. Hän kuitenkin korostaa myös sitä, että ihmisten muuttuneen käytöksen vuoksi tarvitaan uudenlaista ajattelua.
– Kaupan alan tulevaisuutta on hybridimalli, jossa yhdistetään sujuvasti sekä verkkokauppaa että kivijalkamyymälän toimintaa. Sellaista joustavaa showroom-henkistä myymäläkonseptia kaivataan enemmän. Kaiken ei tarvitse olla myymälästä välttämättä saatavilla, mutta tilattavissa sieltä, Wilska sanoo.
– Helsinki tarvitsisi sidosryhmäsuunnittelua, jossa liike-elämä otettaisiin mukaan suunnitteluun, jotta yhteinen tavoitetila kirkastuisi. En ymmärrä, että jos kävelykatuja tulee enemmän niin, mikä on se elämyksellisyys, joka on enemmän kuin nyt. Kaupunki voisi edistää sen sijaan lupapolitiikkaa, jotta esimerkiksi kiinteitä terasseja voidaan rakentaa enemmän, Lahtinen sanoo.
– Espallakin sattuu olemaan jo nyt varsin suuri puistoalue, jota voitaisiin hyödyntää elämyksellisyyden tuottamisessa paremmin jo nyt.
