Epävakaissa oloissa on keskeisen tärkeää kyetä vastaamaan useisiin eri kriiseihin samanaikaisesti, sanoo nimekäs brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija Keir Giles.
Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken vaurioituminen aikana, jolloin tilanne Lähi-idässä on äärimmäisen herkkä, asettaa hänen mukaansa tämän kyvyn koetukselle.
Kaasuputkivaurion syyn selvittely on vielä käynnissä. Koska vain Venäjällä on ollut keinot, motiivi ja tilaisuus tuhotyön toteuttamiseen, on Gilesin mielestä luonnollista, että katseet kohdistuvat ennen kaikkea Kremliin.
– Olipa kyseessä Venäjän tahallinen isku tai ei, tapaus nostaa esiin mahdollisuuksia, joita Venäjä voisi halutessaan hyödyntää pienin kustannuksin. Kun länsimaiden valppaus on Israelissa käytävien taistelujen takia herpaantunut, tämä on tärkeä testi Natolle ja EU:lle, Chatham House -instituutissa työskentelevä Giles toteaa Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian julkaisemassa artikkelissa.
Hän pitää välttämättömänä, että tapahtuneeseen reagoidaan päättäväisesti. Muussa tapauksessa Venäjä voisi päätellä voivansa jatkossa toteuttaa vastaavia tai vakavampiakin toimia ilman merkittäviä seuraamuksia.
Venäjälle kirpaiseva hinta
Venäjän merenalaisiin operaatioihin liittyvät suorituskyvyt ovat Gilesin mukaan hyvin tiedossa, ja Balticconnector-tapauksessa on ilmeisiä yhtymäkohtia venäläisten ”aavelaivojen” toimintaan räjäytetyn NordStream-kaasuputken läheisyydessä syyskuussa 2022.
– Venäjä on myös toistuvasti luvannut kostotoimia Suomen liittymisestä Natoon. Lännen huomion ja resurssien suuntaaminen toisaalle hyödyttää lisäksi Venäjää ja vahingoittaa Ukrainaa, kuten huomion täydellinen siirtyminen Ukrainan tukemisesta Israelin tukemiseen on havainnollisesti osoittanut, hän sanoo.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on vakuuttanut puolustusliiton ryhtyvän vastatoimiin, jos kyetään osoittamaan, että Venäjä on tahallisesti vahingoittanut Balticconnector-kaasuputkea. Naton vaihtoehdot vaikuttavat kuitenkin Gilesin mukaan rajallisilta. Sama pätee myös Euroopan unioniin, jonka ensi reaktioita Gazan tapahtumiin hän ei pidä kovinkaan vakuuttavina.
Kun tietyt venäläisalukset ovat herättäneet toistuvasti epäilyksiä, on hänen mukaansa perusteltua kysyä, miksi niiden liikkeitä länsimaiden kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä ei valvota tarkemmin. Tehtävä ei ole helppo, mutta siihen olisi hänen mielestään panostettava selvästi tähänastista enemmän.
Lännen vastatoimet on Gilesin mukaan suunniteltava siten, että Venäjä ymmärtää vastaavien sabotaasitoimien kielteisten seuraamusten olevan suurempia kuin Kremlin tavoittelemat hyödyt.
Kaksi Keir Gilesin tietokirjaa on julkaistu myös suomeksi: Moskovan opit – Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä (Docendo 2020) ja Venäjän sota jokaista vastaan – ja mitä se sinulle merkitsee (Docendo 2022).