Ikäihmisten sivuuttaminen monista kyselytutkimuksista on nostattanut viime aikoina kritiikkiä. Ikärajojen poistoa on vaatinut muun muassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Nyt asiaan ottaa kantaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tuoreessa lausunnossaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. Sakslin pitää ongelmallisena etenkin ikääntyneiden poissulkemista kyselytutkimuksista, joiden pohjalta tehdään heitä koskevia päätöksiä. Tällaisia asukkaille suunnattuja kyselytutkimuksia on toteutettu esimerkiksi sote-palveluista hyvinvointialueilla.
Pirkanmaalla toteutetusta sote-kyselystä on jätetty myös erikseen kantelu oikeusasiamiehelle.
Sakslin korostaa jokaisen osallistumisoikeutta yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen ja toteaa, että lainsäädäntö velvoittaa selvittämään väestön tai palvelujen käyttäjien näkemyksiä.
– Ikääntyneet henkilöt voidaan rajata selvittämisen ulkopuolelle vain, jos siitä on säädetty lailla. Tällaisen lain säätämisen edellytyksenä on perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön perusteella se, että tietyn ikäisten henkilöiden erilaiselle kohtelulle olisi osoitettavissa perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävä peruste. Tiedossani ei ole lainsäädäntöä, jonka perusteella olisi hyväksyttävää rajata ikääntyneitä henkilöitä selvittämisen ja vaikuttamisen ulkopuolelle.
Tulevaisuusvaliokunta oli tiedustellut muun muassa, näkeekö oikeusasiamies ongelmaa siinä, että joissakin kyselytutkimuksissa suljetaan osa aikuisväestöstä kohderyhmän ulkopuolelle ikääntymisen vuoksi, vaikka tavoitteena on erityisesti selvittää koko aikuisväestön näkemyksiä.
Sakslin tyrmää lausunnossaan myös sen, että ikääntyneet voitaisiin rajata kyselyiden ulkopuolelle sen takia, että heidän tavoittamisekseen voitaisiin joutua käyttämään kalliimpia tiedonkeruumenetelmiä. Oikeusasiamies toteaa, että koska digitaalisiin kyselyihin vastaaminen ei kaikilta ikääntyneiltä onnistu, on heille tarjottava ”vaihtoehtoisia tapoja ilmaista mielpiteensä”.
– Tiedonkeruumenetelmien kalleus ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävä peruste jättää kartoittamatta ikääntyneiden henkilöiden näkemyksiä.
Hyvinvointialueiden ja kuntien teettämien tutkimusten lisäksi ovat puhuttaneet myös esimerkiksi perinteiset puoluekannatusmittaukset, joihin yli 79-vuotiaat eivät pääse pääsääntöisesti vastaamaan. Kyselyiden tekijät ovat kiistäneet ikäsyrjinnän ja vedonneet muun muassa siihen, että kyselyt tehdään osana laajaa puhelinhaastattelujen sarjaa, jonka yhteydessä toteutetaan muidenkin tilaajien kyselyjä.
Valiokunta kysyi tähän liittyen oikeusasiamiehen näkemystä siitä, voidaanko yksityisissä mielipidetiedusteluissa sallia julkisyhteisöihin verrattuna ”suurempia vapauksia myös ikäasiassa”.
Apulaisoikeusasiamies heittää tässä pallon yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Sakslinin mukaan yksityistoimijoiden mielipidemittaukset voivat ”tulla arvoitavaksi yhdenvertaisuuslainsäädännön perusteella”.
– Yhdenvertaisuuslainsäädännön tulkinta ja valvonta yksityisten tahojen toiminnassa kuuluu ensisijaisesti yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
