Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys voi pakottaa Norjan tarkistamaan ulkopoliittisen asemansa, uskoo kokoomuksen norjalaisen veljespuolueen Høyren ulkopoliittinen puhehenkilö Ine Eriksen Søreide sanomalehti Verdens Gangin haastattelussa. Eriksen Søreide kehottaa norjalaisia ainakin keskustelemaan EU-jäsenyydestä, jonka äänestäjien enemmistö kaatoi kansanäänestyksessä viimeksi vuonna 1994.
– Nyt on korkea aika ryhtyä EU-keskusteluun, ei siksi, että hakisimme jäsenyyttä ensi vuonna, mutta koska niin paljon on tapahtunut vuoden 1994 tuloksen jälkeen, että Norja mielestäni ansaitsisi keskustelun.
– Emme voi sille mitään. Emme enää voi istua Brysselin käytävällä, oppositiossa istuva Eriksen Søreide sanoo.
Vaikka Norjalla on turvatakuut Nato-jäsenyyden myötä, on EU-yhteistyön ulkopuolella oleminen Norjalle ongelmallista, hän arvioi. Norja sai koronapandemian aikana rokotteita EU:n kautta, mutta ”seuraavalla kerralla emme ehkä ole yhtä onnekaita”, maansa ulkoministerinä pandemian alkuaikoina toiminut Eriksen Søreide varoittaa.
Myös terrorismin torjunnassa EU-yhteistyö on huomattavasti Norjaa edellä, hän toteaa.
Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt on samoilla linjoilla norjalaispoliitikon kanssa. Myös Bildt kehottaa Norjaa harkitsemaan EU-jäsenyyttä Naton laajentumisen myötä.
– Tulette olemaan Pohjois-Euroopan kaksi ainoaa maata, jotka eivät kuulu molempiin järjestöihin, Bildt sanoo VG:lle Norjaan ja Islantiin viitaten.
Eriksen Søreide jakaa Bildtin arvion, todeten pohjoismaisten naapurien Nato-jäsenyyden olevan Norjalle myönteinen asia.
– Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä pohjoismaisen puolustusyhteistyön vahvistaminen on realistista, sillä se tulee tapahtumaan Naton raameissa. Natosta erillinen pohjoismainen puolustusyhteistyö ei ole koskaan ollut realistista.
– Nato on tärkein puolustusyhteistyömme. Mutta turvallisuus ja varautuminen on myös muutakin kuin ammuksia ja ruutia, kyse on myös ruokatuotannosta ja rokotteista, Eriksen Søreide sanoo.
