Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb mainitsee aiemmat kannat Natosta ja maanpuolustuksesta häntä ja vihreää valitsijayhdistyksen ehdokasta Pekka Haavistoa erottavina tekijöinä.
Ehdokkaiden eroista päättää kuitenkin Stubbin mielestä aina lopulta äänestäjä. Haavisto ja Stubb ovat gallupeissa toisella kierroksella käytännössä tasoissa.
– Kolme kuukautta ennen vaaleja ei pidä tuijotella liikaa gallupeja. Minulla on aina ollut aika putkivisio kaikissa kampanjoissa. Olen oma itseni ja teen niitä asioita, joita kunakin hetkenä hyväksi uskon. En katso hirveämmin, mitä kilpakumppanit tekevät, Alexander Stubb vastasi lauantaina kun häneltä kysyttiin kokoomuksen puoluekokouksen mediatilaisuudessa, mikä erottaa häntä ja Haavistoa.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa allekirjoittaneen ja Pekka Haaviston linja on – nykyään – aika samanlainen. Toki aiemmin esimerkiksi Naton kohdalla tai puolustuksen kohdalla se on jollain tavalla poikennut, mutta en lähde nyt sen suurempaa pesäeroa miettimään yhteenkään ehdokkaaseen, hän jatkoi.
Alexander Stubb viittasi puheeseensa. Siinä hän totesi, että kisassa on useita erinomaisia ehdokkaita ja kehui muun muassa Haavistoa.
Pekka Haaviston suhtautuminen Natoon ja maanpuolustukseen yleisesti on puhuttanut presidentinvaalin lähestyessä.
Mediassa on ollut esillä Haaviston aiempia kommentteja ja kirjoituksia. Haavisto kertoi esimerkiksi vuonna 2017 presidentinvaalipaneelissa vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, koska se hänen mukaansa ”laukaisisi varustelukierteen Suomen rajalla, joka olisi myös Naton ulkoraja”.
Tukensa Naton jäsenyydelle hän ilmaisi vasta Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen myöhään keväällä 2022, kun myös kansan mielipide oli siirtynyt Naton kannalle.
Myös Haaviston kommentit Financial Timesille syyskuussa 2019 ovat nousseet nyt uudelleen esiin. Haavisto toivoi tuolloin Suomen nimissä, että EU parantaisi Venäjä-suhteitaan.
– On hyvin vaikea kuvitella ratkaisua (globaaleihin kriiseihin) ilman Venäjää – tai ratkaisua, jossa Venäjä ei jollain tavalla ole aktiivisena kumppanina. Olemme valmiita tukemaan ja auttamaan, missä ikinä näemme toivoa, kuten nyt Kiovan ja Moskovan lähentyessä hieman joissakin asioissa, silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi.
Tuolloinen vallanvaihto Ukrainassa oli hänen mukaansa luonut mahdollisuuksia asioiden etenemiselle Moskovan ja Kiovan välillä.
Saman vuoden heinäkuussa Haavisto selitti venäläiselle Fontanka-sivustolle, että Venäjän säilyminen Euroopan neuvostossa oli yhä tärkeää. Haavisto kuvaili haastattelussa käyneensä itse Venäjällä ”varmaankin sata kertaa” ja luonut siellä suhteita ”keittiön pöydän äärellä ja yöpymänä vieraana”.
– Venäjän kanssa keskustellessa ei pitäisi keskustella Venäjän ”pään yli” tai luennoimalla, sillä luennointi ei ole vuorovaikutusta. Pitää olla tapaamisia kasvotusten ja suoraa puhetta asioista niiden oikeilla nimillä. Se on normaalia dialogia, hän esimerkiksi sanoi.
Verkkouutiset on kerännyt tähän juttuun Pekka Haaviston aiempia Venäjä-kantoja.
Haavisto oli aikanaan 1990-luvulla vihreänä poliitikkona eräs äänekkäimpiä Suomen puolustusvoimien pienentämistä vaatineita voimia.
