Helsingin Esplanadien kaksivuotisesta kävelyaluekokeilusta on saatu ensimmäiset välivaiheen tulokset. Alueen yritysten kokemukset vaihtelevat suuresti eri toimialojen välillä.
Esplanadien kokeilun vaikutusta alueen elinvoimaan tutkittiin alueen toimijoille osoitetun kyselyn avulla sekä mobiilidataan perustuvan viipymien seurannan avulla. Kyselyyn vastasi 37 alueen yritystä, alueen suuret kiinteistönomistajat sekä tapahtumia alueella järjestäviä toimijoita.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37,8 prosenttia kertoi myyneensä saman verran kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona. Vähemmän ilmoitti myyneensä 35,1 prosenttia ja enemmän 24,3 prosenttia vastaajista.
Positiivisin vaikutus kokeilulla oli tähän mennessä selkeästi alueen ravintoloihin ja kahviloihin. Negatiiviisin vaikutus kokeilulla oli tavaraa myyviin liikkeisiin.
Yrityksiltä kysyttiin myös, haluisivatko he jatkaa kokeilua vielä vuoden 2024 jälkeen. Vastaajista 37,8 prosenttia ei osannut sanoa pitäisikö kokeilua jatkaa, 35,1 prosenttia oli sitä mieltä, että kokeilua ei tulisi jatkaa ja 27 prosenttia halusi jatkaa kokeilua.
Keskustan alueella on seurattu myös ihmisten viipymää mobiilidatan perusteella. Viipymissä tapahtui vain hyvin vähäisiä muutoksia.
– Seuraamme monipuolisesti kokeilun vaikutuksia Esplanadien eri käyttäjäryhmille. Uskoisin, että alueen elinvoiman osalta kokeilun ohella vaikkapa inflaation kiihtyminen, etätyön vakiintuminen, matkailijamäärissä tapahtuneet muutokset sekä kaupan rakennemuutos ovat kaikki tekijöitä, joilla on vaikutuksia. Tulemme luonnollisesti seuraamaan kokeilun tuloksia tarkasti koko kaksivuotisen kokeilun ajan, pohtii tiedotteessa maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen.
– Yritysten järjestämät palvelut ja tapahtumat ovat merkittäviä syitä ihmisille saapua keskustaan. Toimijoiden näkemykset ovatkin arvokkaita, ja kaupungin on tärkeää kuunnella ja ottaa heidät vahvasti mukaan mietittäessä kokeilun ja alueen kehittämisen seuraavia vaiheita. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella ei voida vielä sanoa, että kokeilu olisi lisännyt elinvoimaa alueella, sanoo elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva.
Sosiaalisia vaikutuksia tutkittiin paikan päällä tehtyjen havainnointien ja haastattelujen avulla. Kokeilun vaikutukset alueen viihtyisyyteen koettiin erittäin positiivisiksi. Vastanneista 45 prosenttia antoi parhaan mahdollisen arvosanan 5 ja vastausten keskiarvo oli 4,1.
Viihtyisyyttä ovat parantaneet haastateltujen mukaan kauniit istutukset ja vehreys sekä katutilan puistomaisuus.
Haastateltujen suhtautuminen kokeilun vaikutuksiin alueella liikkumiseen kuitenkin jakaantui. Autoilun sujuvuuden osalta vastausten keskiarvo oli 2,2 asteikolla 1–5. Vastaajista 78 prosenttia oli kuitenkin saapunut alueelle joukkoliikenteellä tai kävellen. Kävelyn ja pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden koettiin parantuneen kokeilun myötä.
Kokeilun vaikutukset huoltoliikenteeseen ovat olleet kaksijakoisia: virheellinen liikennöinti on vähentynyt, mutta huolto koetaan vaikeammaksi. Alueella on vähentynyt etenkin huoltoajoneuvojen ajaminen jalkakäytävällä.
Noin puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoi kuitenkin huoltoliikenteen mahdollisuuksien heikentyneen. Kyselytutkimuksen mukaan myös huoltoliikkeiden edustajat kokivat, että huoltoliikenteelle löytyy alueelta paikkoja entistä heikommin.
Ilmanlaatu on hieman parantunut kokeilun aikana typpidioksidipitoisuuksien osalta. Tosin Pohjoisesplanadin typpidioksidinpitoisuudet ovat laskeneet jo vuodesta 2020 alkaen.
Esplanadien kokeilusta tehdään monipuolista seurantaa koko kaksivuotisen kokeilun ajan. Seurannan osa-alueita ovat liikenne eri kulkumuodoilla, vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen, sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset elinvoimaan, vaikutukset huoltoliikenteeseen, vaikutukset ilmanlaatuun sekä otannalla tehtävä kyselytutkimus, jossa kartoitetaan helsinkiläisten kokemuksia kokeilusta.
Loput välitulokset julkaistaan myöhemmin marraskuussa. Silloin kerrotaan esimerkiksi siitä mitkä ovat olleet helsinkiläisten kokemukset laajemman otantatutkimuksen tulosten perusteella.
