Euroopan komissio julkaisee keskiviikkona vuotuisen arvionsa EU:n ehdokasmaiden edistymisestä laajentumisprosessissa. Listalla ovat Länsi-Balkanin maiden ohella Turkki, Ukraina, Moldova ja Georgia.

Komissiossa mahdollista laajenemista on kuvailtu geopoliittiseksi investoinniksi maanosan turvallisuuteen. Arvioita käsitellään joulukuun Eurooppa-neuvostossa.

Kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla pitää äärimmäisen tärkeänä, että maille annetaan selkeä viesti siitä, minkälainen polku tulisi olemaan Euroopan unionin jäseneksi.

– Jos emme anna selkeää reittiä unionin jäseneksi, niin nämä maat päätyvät helposti yhä enemmän Venäjän syliin. Venäjä näkee tässä suuren propagandan levittämisen paikan, ja näin se on tehnyt esimerkiksi Länsi-Balkanilla, Aura Salla sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksessä.

– Ja sen takia on tärkeää, että EU ei lupaile turhia, vaan antaa selkeät askeleet siihen, että millä tavalla näistä maista mahdollisesti voi tulla jokin päivä EU:n jäseniä, Salla jatkaa.

Edellinen itälaajeneminen opetti hänen mukaansa sen, että kaikkien hakijamaiden tulee täyttää EU:n arvot ja yhdessä sovitut säännöt ennen täysimääräistä jäsenyyttä.

Viime aikoina on keskusteltu siitä, olisiko jonkinlainen vaiheittainen tai osittainen jäsenyys paras ratkaisu jatkon kannalta. Aura Salla huomauttaa tämän olevan mahdollista jo nyt, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole mukana esimerkiksi euro- tai Schengen-alueessa.

– Ja sen takia näille maille pitää antaa mahdollisuus niin sanottuun kevytjäsenyyteen. Mutta se voi tarkoittaa pääsyä esimerkiksi Euroopan sisämarkkinoille. Ja tässä me emme voi tietyistä standardeista joustaa, mitä tulee vaikka ruokaturvallisuuteen, Salla sanoo.

Kansanedustajan mukaan kaksi merkittävää asiaa on mennyt pitkään väärään suuntaan Suomen EU-vaikuttamisessa. Edelliseltä hallitukselta puuttui selkeä strategia niistä painopisteistä, joihin pyrittiin vaikuttamaan.

– Ja ketkä ovat ne jäsenmaat, joiden kanssa me tätä teemme, ja mitä me tavoittelemme pitkällä aikavälillä. Yksi iso asia on, että tarvitsemme ihmisiä ja poliitikkoja, jotka tuntevat EU-kysymyksissä sisällön samalla tavalla kuin meillä kansalliset poliitikot tuntevat sote-uudistuksen tai muut kansalliset asiat, Aura Salla toteaa.

EU:sta tukea merenalaisen infran turvaamiseen

Suomenlahden kaasuputken ja tietoliikennekaapelien epäilty sabotaasi on nostanut esiin merenalaisen infrastruktuurin haavoittuvuuden. Aura Sallan mukaan EU voi tukea Suomea uuden hybridityökalun kautta, minkä avulla jäsenmaat voivat vaihtaa tietoa entistä nopeammin.

Vaikka Euroopan unioni ei olekaan sotilasliitto, voi se omalla toiminnallaan täydentää Naton luomaa turvaa.

– EU pystyy myös rahoittamaan vaikkapa uudelleenrakentamista ja tuomaan tutkimuksiin sitä lisäapua, jota Suomi mahdollisesti kysyy tai tarvitsee. Tämän hybridityökalun tavoitteena on se, että me katsomme turvallisuutta kokonaisuutena, Salla toteaa.

Viimeaikaiset sabotaasiepäilyt ovat herättäneet huolta siitä, että Venäjä pyrkisi uhkaamaan Euroopan energiainfrastruktuuria tulevan talven aikana. Aura Sallan mukaan Eurooppa ei ole valmis tähän talveen niin kauan kuin Ukrainalle ei toimiteta enemmän aseistusta.

– Ukraina tarvitsee ammuksia, Ukraina tarvitsee tappavaa aseistusta ja tukea sotatoimiin enemmän kuin mitä Euroopan unioni tälle hetkellä sinne tuottaa. Ja tämä on sellainen asia, että emme voi nukkua öitä rauhassa, jos me emme tue Ukrainaa enemmän, kansanedustaja toteaa.

Viime vuoteen verrattuna tilanne on kuitenkin monilta osin parempi. EU:n jäsenmaat ovat ottaneet energiaomavaraisuuden tosissaan, ja esimerkiksi Saksa on onnistunut irtautumaan venäläisestä maakaasusta. Maakaasuvarastot saatiin ennakko-odotusten vastaisesti täyteen ennen talven alkamista.

– Monet jäsenmaat ovat silti vieläkin liikaa kiinni fossiilisissa polttoaineissa. Ja tämän suhteen meidän pitää toimia vieläkin nopeammin, Aura Salla sanoo.

KATSO UUSIN JAKSO:
Onko Eurooppa turvassa talvella? (VU 7.11.2023)