Diplomi-insinööri Riku Merikoski sai työtarjouksen Sveitsistä, jossa hänelle tarjottiin kaksinkertaista palkkaa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Merikoski oli työskennellut esimerkiksi Fortumin sähkömarkkina-analyytikkona. Hänelle oli tarjottu aiemmin töitä esimerkiksi Saksasta ja Britanniasta, jossa palkka oli ollut Suomea selvästi korkeampi.
Sveitsin suurin energiayhtiö Axpon kuitenkin teki parhaimman tarjouksen. Merikosken mukaan päätös oli helppo, kun tarjolla oli kaksinkertainen palkka ja kevyempi verotus.
– Halusin saada kansainvälistä työkokemusta, mutta ei siitä mihinkään pääse, että myös palkkatarjous oli erittäin hyvä ja vaikutti lähtöhaluihin, Merikoski kommentoi.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron mukaan Suomen kyky nostaa elintasoa on heikompi, kuin muissa pohjoismaissa.
– Suomi on Pohjolan halpapalkkamaa etenkin korkeasti koulutettujen osalta, Murto sanoo HS:lle.
Suomen talouden ja tuottavuuden puutteellisuus ilmenee matalina palkkoina. Mikäli tuottavuus nousisi, se vaikuttaisi positiivisesti työntekijöihin, tuoden lisää jaettavaa kansantalouteen.
Tutkimuslaitos Laboren eri maiden palkkavertailussa suomalaisten korkeakoulutettujen palkat olivat sijalla seitsemän. Sen sijaan perus- tai keskiasteen koulutuksen suorittaneiden palkat sijoittuivat vertailussa viidenneksi. Mukana oli 16 maata. Tutkimus on vuodelta 2015.
Tekniikan akateemisten työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäen mukaan on tärkeää ottaa huomioon myös palkan ostovoima, joka Suomessa on keskikastia.
Suomen verrattain matalista palkoista hyötyvät ennen kaikkea yritykset, jotka saavat halvasta työvoimasta kilpailuetua.
– Suomessa on työnantajan markkinat, eli heidän on järkevää teettää täällä pitkälle jalostettua asiantuntijatyötä. Työntekijöiden ostovoiman kannalta tästä kannattaa kuitenkin olla jossain määrin huolissaan, vaikka mistään palkkakriisistä ei nyt olekaan kyse, sanoo Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.
Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori ja tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta näkee tulevaisuudessa mahdollisuuden korkeampiin palkkoihin. Hänen mukaansa Suomessa tulee lähes väistämättä olemaan vahvemman talouskasvun aika, joka näkyy myös palkkakehityksessä.
– Jos tuottavuuden kasvu jatkuu tai varsinkin paranee, niin palkatkin paranevat. Mutta ilman tuottavuuden kasvua palkat eivät nouse, Maliranta sanoo HS:lle.
