Kreikassa jouduttiin vakavan talouskriisin keskellä leikkaamaan rajusti etuuksia ja nostamaan veroja, muistuttaa kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) viestipalvelu X:ssä.
Työttömyysturvaa leikattiin vuosien 2010-15 aikana peräti 22 prosenttia. Minimipalkka laski saman verran. Lisäksi muun muassa kaikkia arvonlisäverokantoja jouduttiin selvästi nostamaan.
– Tällaisia kriisissä joudutaan tekemään. Parempi sopeuttaa suunnitellusti ja hillitä velkatahtia ennen jyrkännettä, valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajana toimiva Valkonen muistuttaa.
Kreikan velkakriisi
Kreikka joutui velkakriisiin 2010-luvun vaihteessa, kun paljastui että se oli vuosien ajan vääristellyt taloustilastoja. Maan velkataakka nousi 360 miljardiin euroon ja kasvaneiden korkokustannusten takia se ei enää selvinnyt velkojen maksusta.
Euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) laativat Kreikalle pelastuspaketin, jossa tukivat Kreikkaa satojen miljardien eurojen lainatakuilla sekä hätäapulainalla. Vastineeksi Kreikka sitoutui erittäin ankaraan talouskuriin.
Julkisen alan työntekijöiden palkkoja jäädytettiin, palkanlisiä leikattiin, veroja korotettiin, eläkeikää nostettiin ja valtio sitoutui myymään omaisuuttaan. Vastineeksi Kreikka sitoutui tiukkaan säästöpakettiin. Maassa puhkesi laajoja mielenosoituksia ja mellakoita.
Kreikan talous elpyi tiukkojen toimien ja lainojen anteeksiannon myötä. Vuoteen 2017 mennessä maan julkisen alijäämä oli jälleen alle 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suomen tilannekuva vakava
Suomen velkaantuminen on noussut merkittävästi viime vuosina. Viime vaalikaudella otettiin uutta velkaa noin 40 miljardia euroa.
Julkisyhteisöjen velka oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia.
Hallitus on ilmoittanut leikkaavansa menoja ensi vuonna runsaalla 700 miljoonalla eurolla. Ensi vuoden budjetti on tästä huolimatta 11,5 miljardia euroa alijäämäinen.
– Tilannekuva on vakava talouden osalta. Se heijastuu haasteena hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palveluiden varmistamiseen, pääministeri Petteri Orpo totesi syyskuussa.
Hallitusohjelman mukaan hallitus leikkaa muun muassa asumistukimenoja ja jättää useiden kansaneläke- tai elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja määrärahojen tarkistukset tekemättä vuosien 2024-27 aikana.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan velanotto olisi vielä vuonna 2027 noin yhdeksän miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen työmarkkinaennusteen mukaan lomautusten määrä kasvaa lähikuukausina. Myös Teknologiateollisuus arvioi aiemmin tässä kuussa, että talousnäkymät ovat heikentyneet.
Kreikassa talouskriisissä tehtyjä toimia 2010-2015:
– työttömyysturva -22%
– eläkkeet -15-44%😳
– ylityökorv -20%
– minimipalkka -22%
– alv 13->23%Tällaisia kriisissä joudutaan tekemään. Parempi sopeuttaa suunnitellusti ja hillitä velkatahtia ennen jyrkännettä.#talous #velka
— Ville Valkonen (@ville_valkonen) November 16, 2023
