Presidenttiehdokkaat keskustelivat tänään ilmastoon ja nuorten osallisuuteen liittyvistä asioista vaalitentissä. Vaalitentti järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa nuorten ilmastohuippukokouksen yhteydessä. Helsingin Sanomat lähetti vaalitentin suorana lähetyksenä verkkosivuillaan.
Helsingin Sanomien suorassa lähetyksessä vaalitenttiin osallistuivat Alexander Stubb (kok.), Pekka Haavisto (vihr.), Jussi Halla-aho (ps), Olli Rehn (kesk.) ja Mika Aaltola.
Vaalitentin kysymykset kerättiin nuorilta ympäri Suomen. Juontajana ja moderaattorina toimi Suomen nuorten ilmastodelegaatti Hanna Höijer.
Vaalitentin ensimmäisenä kysymyksenä esitettiin ehdokkaiden näkemys siitä, mitä konkreettista jokainen tekisi ilmasto- ja ympäristökysymysten saralla presidenttikautensa ensimmäisen sadan päivän aikana.
– Tekisin yhden konkreettisen ehdotuksen. Kokoaisin ilmastopaneelin. Tasavallan presidentti voi vaikuttaa ilmastonmuutoskeskusteluun ja -päätöksiin kahdella tavalla. Hän voi koota ihmisiä Suomesta keskustelemaan siitä, mitä voimme tehdä Suomessa, Stubb aloitti.
– Toisekseen presidentti johtaa meitä kansainvälisissä ilmastokokouksissa. Kokoaisin kaikki asiantuntijat, eri ikäluokat ja ikäpolvet yhteen ja käytäisiin keskustelu sekä ilmastonmuutoksesta että luontokadosta. Mitä voidaan tehdä Suomessa ja kansainvälisesti. Tämä olisi ensimmäinen sadan päivän asia, Stubb jatkoi.
Ensimmäisessä yleisökysymyksessä kysyttiin syitä sille, miksi ilmastokriisin ratkaiseminen tuntuu kaatuvan nuorten niskaan.
– Minulla on tähän asiaan kaksi huomiota. Ensimmäinen huomio on se, että pois pesästä muuttaneet 19-vuotias Oliver ja 22-vuotias Emilie ovat hyviä pitämään sekä isän että äidin hereillä ilmastomuutoksen vaikutuksista ja niistä megatrendeistä, joista keskustelua käydään. Keskustelemme kotona paljon siitä, mikä ratkaisumalli loppupeleissä on. Kyse on siitä, että millä tavalla me, te, kaikki löydämme ratkaisun avaimet sille, että ilmastonmuutos ei saa lisävauhtia, Stubb sanoi.
– Tähän minulla on kolme yksinkertaista ratkaisua. Yksi on se, että tarvitsemme jonkinnäköistä lainsäädäntöä, eli regulaatiota. Jonkinnäköiset säännöt sille, missä rajoissa pysytään. Siinä voi vaikuttaa kansallisesti ja Euroopan tasolla, Stubb kertoi.
– Kaksi, tarvitsemme rahoitusta. Rahoitus ei tule vain valtiolta eikä vain yksityissektorilta, vaan sen pitää olla jonkinnäköinen yhdistelmä. Olin Euroopan investointipankissa muutaman vuoden töissä. Siitä on tullut niin sanottu ilmastopankki, joka pyrkii tuomaan rahoitusta, jotta saamme toteutettua kolmannen ratkaisun, eli innovaatiot, Stubb jatkoi.
Saamelaisnuorten oikeuksien aseman parantamiseksi Stubb nostaisi saamelaisneuvostoa kansainvälisille areenoille. Samassa puheenvuorossa hän avasi mielipidettään ilmastoaktivismista.
– Saamelaisten luontosuhde on erityinen ja huomattavasti vahvempi kuin monella muulla. Metsästys, kalastus ja poronhoito ovat saamelaisten vahvoja kulttuuriperinteitä. Ensimmäiseksi nostaisin kansainvälisillä areenoilla esille ainutlaatuisen saamelaisneuvoston. Se on asia, josta moni ei luultavasti tiedäkään, Stubb sanoi.
– Kun opetan yliopistolla, meillä on paljon puhetta siitä, miten ilmastonmuutokseen voi ylipäätänsä vaikuttaa. Kanavia on monenlaisia. Aktivismi voi olla monenlaista. Jokaisen on mietittävä, mikä on paras tapa vaikuttaa jonkun ihmisen ilmastokäyttäytymiseen, Stubb jatkoi.
Onko se, että tuomitaan kyseinen henkilö? Vai onko se keskustelu siitä, miksi kyseinen henkilö toimii omalla tavallaan? Tärkeintä on löytää näiden kahden asian tasapaino. Kun pyritte vaikuttamaan, tehkää se mahdollisimman rakentavalla tavalla, Stubb ohjeisti Suomen nuoria.
Toisessa yleisökysymyksessä haettiin ehdokkailta vastausta siihen, miten pieni Suomi pystyy vaikuttamaan ja ehkäisemään ilmastonmuutosta.
– Nostaisin yhden asian esille. Suomella on mahdollisuus ajaa arvokasta ulkopolitiikkaa. Meillä ei ehkä ole samantyyppistä taustaa muualle maailmaan kuin esimerkiksi Ranskalla tai Britannialla. Me olemme pieni valtio ja sitä kautta meillä on vaikutusmahdollisuus.
– Toinen asia on innovaatioiden vieminen. Jos meillä on teknologisia ratkaisuja, jotka ovat hyvin käytettävissä muuallakin, niitä kannattaa tehdä. Jos isossa kuvassa katsotaan presidentin tehtävää, lähden siitä, että seuraavan tasavallan presidentin mahdollisuus ja kyky toimia rauhanvälitystehtävissä on sekin omalla tavallaan ilmastoteko.
Tämän jälkeen vaalitentissä edettiin ”kyllä, ei” -kysymyksiin. Ensimmäiseksi kysyttiin, onko Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä hyvä tavoite, jossa meidän kaikkien tulisi ehdottomasti pitäytyä. Jatkokysymyksenä esitettiin, uskovatko ehdokkaat tavoitteen toteutumiseen.
– Täytyy muistaa, että ilmastonmuutoksessakin tulee ikään kuin mustia joutsenia. Nopeita disruktiivisia asioita, jotka loppupeleissä vaikuttavat siihen. Jos olisi muutama vuosi sitten sanonut, että vetäydymme kokonaan riippuvaisuudesta venäläiseen fossiilienergiaan tai joku olisi sanonut, että Euroopan unionin green dealissa on jonkinnäköistä realismia, moni olisi vastannut ’ei’, Stubb avasi vastaustaan jatkokysymykseen.
– Uskon, että kun lähdemme liikkeelle tässä siirtymässä, se voi tapahtua nopeammin kuin jaksamme uskoa. Otetaan yhtenä esimerkkinä sähköautot ja toisena esimerkkinä uusiutuvien energialähteiden lisääntyminen. Nämä ovat disruktiivisia muutoksia, jotka tulevat positiivisesti vaikuttamaan. Sen takia uskon tavoitteen toteutumiseen, Stubb jatkoi perusteluaan.
Seuraavassa kysymyksessä jokainen ehdokas oli yhtä mieltä siitä, että Suomen presidentillä tulisi olla entistä tärkeämpi rooli ilmastoasioissa. Viimeisenä perusteltavana ”kyllä, ei” -kysymyksenä esitettiin, pitäisikö presidentin kanslian yhteydessä olla jonkin muotoinen nuorten neuvonantajaelin.
– Minulla on hyvä kokemus tällaisesta. Kun ulkoministerinä 2008–2011 kutsuin koolle nuorten valtuuskunnan laatimaan raportin ja käymään keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Se oli vielä sitä aikaa, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli jollain tapaa pyhä. Siitä piti käydä vain vaikeaa keskustelua. Yhtäkkiä tuli raikkaitakin virikkeitä muun muassa Nato-jäsenyydestä, Stubb muistelee ulkoministeriaikojaan.
– Koska tasavallan presidentin pitää olla yhdistävä tekijä, en näe mitään ongelmaa siinä, että olisi jonkinnäköinen elin. Ei ole kyse siitä, että otettaisiin ikään kuin lain sanana tai tulisi frustraatio. Se, että nuoret ovat mukana keskustelussa, on jo itseisarvo sinällään, Stubb päätti puheenvuoronsa.
Viimeisenä yleisökysymyksenä kysyttiin, mitä presidenttiehdokkaat tekevät peruuttamattomien ekosysteemien romahduksien ehkäisemiseksi, kun päästövähennykset eivät enää riitä.
– Meillä on taipumus politiikassa hakea liian yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Voin luvata vain yhden asian. Jos pääsen tasavallan presidentiksi, on kolme megatrendiä, joiden kanssa seuraava tasavallan presidentti tulee olemaan tekemisessä seuraavan kauden ja vuosikymmenen, Stubb sanoi.
– Yksi niistä on ilmastonmuutos ja kaikki siihen liittyvät sivuvaikutukset. Toinen on ratkaisu siihen, eli teknologia. Kolmas on väestömurros. Jos nämä kolme pähkinää voidaan jollain tavalla yhdistää, niin kyllä tästä selvitään, Stubb päätti toiveikkaaseen puheenvuoroon.
