Tavoite miljoonasta tykistön ammuksesta Ukrainaan – se oli kunnianhimoinen. Tämän myöntää suoraan Timo Pesonen, joka on EU:n komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston (DG DEFIS) pääjohtaja.

– Siinä tilanteessa, kun Ukrainan presidentti pyysi apua – ja esitti myös lukutoiveen – oli selvää, että EU-maiden oli tähän vastattava. Samalla toki tiesimme, ettei tämä tule olemaan helppoa. Euroopassa ei ollut varauduttu enää tavanomaisin asein käytävään sotaan. Puolustusvoimia oli ajettu alas, puolustusbudjetteja oli ajettu alas. Tällaiseen sotaan ei juuri missään varauduttu – paitsi esimerkiksi Suomessa ja Puolassa, Pesonen sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

EU-maat lupasivat maaliskuussa 2023 toimittaa Ukrainalle miljoona tykistön ammusta vuoden sisällä. Tykistön ammuksia oli toimitettu lokakuun loppuun mennessä julkisten tietojen mukaan noin 300 000.

– Teemme kaikkemme, jotta siihen (tavoitteeseen) päästään. Tulemme pääsemään lähelle sitä – on mahdollista, että pääsemme tavoitteeseen. Tässä on vielä aikaa.

Et pidä tätä mahdottomana?

– En.

Timo Pesonen istuu marraskuussa neuvotteluhuoneessa EU:n komission tiloissa Helsingissä. Ulkona vihmoo räntää tai oikeastaan vettä. Pesonen työskentelee vakituisesti Brysselissä. Hänen johtamallaan puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden osastolla työskentelee 300 ihmistä, joista sata puolustusteollisuuden puolella.

– Olemme pieni toimija komission mittakaavassa. En valita – otamme osaavasta porukasta irti, minkä saamme, Pesonen toteaa pilke silmäkulmassa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 katseet ovat kääntyneet EU:n puolustusteollisuuden kykyyn – tai puutteisiin– vastata Ukrainan puolustustaistelun tarpeisiin. ”Miljoona tykinammusta” on vain yksi pala kokonaisuutta, jota Pesonen lähtee tässä avaamaan.

EU:n puolustusteollinen yhteistyö – tämä koostuu Pesosen sanoin ”kolmesta pilarista”. Ensimmäinen on Euroopan puolustusrahasto, josta päätettiin jo Jean-Claude Junckerin komission aikana. Budjetti vuosille 2021-2027 on kahdeksan miljardia euroa. Tarkoitus on tukea tutkimusta ja innovaatioita.

– Yritykset voivat hakea rahoitusta, komissio tekee esityksen rahoitettavista hankkeista ja jäsenmaat päättävät.

Toinen pilari koostuu Venäjän hyökkäyssodan jälkeen perustetusta kahdesta tukivälineestä ja ne ovat tilapäisiä. Ensinnäkin jäsenmaiden yhteisiä puolustushankintoja tuetaan 300 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä.

– Hakuprosessit tämän osalta ovat vasta alkamassa. Tarkoituksena on, että kun EU:n jäsenmaat hankkivat yhdessä puolustusmateriaalia Euroopasta, ne voivat saada tähän porkkanarahoitusta EU:n budjetista. Tuki menee suoraan jäsenmaille.

Toinen tilapäinen tukiväline on ampumatarvikkeiden tuotantoa tukeva säädös (ASAP). Tähän on budjetoitu 500 miljoonaa euroa. Tarkoitus on auttaa EU-maiden puolustusteollisuutta lisäämään ammustarvikkeiden tuotantokapasiteettia.

– Hakuprosessit ovat käynnissä ja yritykset ovat suoraan tuen saajia. Alkuvuonna tehdään päätöksiä. Tämä on jatkoa miljoonan ammuksen tavoitteeseen.

Kolmas pilari on eurooppalainen puolustusstrategia, jota paraikaa EU:ssa valmistellaan. Kyse on isosta kuvasta – väistämättömästä muutoksesta, jota Venäjän sota Ukrainassa on vauhdittanut. EU-maissa olevan puolustusteollisuuden pitäisi puhaltaa nykyistä paremmin yhteen.

Turvata kriittisten raaka-aineiden ja teknologian saanti. Kyetä kasvattamaan tuotantoaan tehokkaasti. Ja tarvittaessa nopeasti.

– Vuoden 2024 alkukuukausina komission on määrä tehdä tästä puolustusstrategiasta esitys jäsenmaille ja EU-parlamentille.

Strategialla pyritään vastamaan ongelmaan, jossa puolustusteollisuus on EU:ssa liian ”hajallaan”.

– Euroopassa on useita taistelupanssarivaunutyyppejä, amerikkalaisilla yksi tai kaksi. Rynnäkkökivääreitä täällä on montaa eri mallia. EU-maissa on vahvaa, omista perinteistään kumpuavaa puolustusteollisuutta ja alan yrityksiä. Kun nämä sitten osallistuvat tarjouskilpailuihin ja kilpailevat keskenään – vaikkapa Euroopan ulkopuolella, jossa olisi vientimahdollisuuksia, emme välttämättä pärjää. Meillä on enemmän pieniä toimijoita verrattuna amerikkalaisiin, israelilaisiin tai korealaisiin toimijoihin.

”Venäjä on ja pysyy”

Palataan Euroopan puolustusteollisuuden ongelmiin tässä ja nyt. Poliittiset julistukset eivät riitä, vaan tarvitaan tilauksia. Tätä on painottanut Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko. Turun Sanomille lokakuussa antamassaan haastattelussa hän totesi, että yritysten kärsivällisyys alkaa horjua.

– Tuija on asian ytimessä. On selvää, ettei yritys voi tehdä päätöksiä tietämättä, mikä puolustusmateriaalin tarve Euroopassa on vaikkapa viiden vuoden päästä. Oma näkemykseni on, että riippumatta siitä, mikä tilanne Ukrainassa on muutaman vuoden päästä, Euroopan täytyy olla tulevaisuudessa paremmin varustautunut tällaisten konfliktien varalta. Meillä on oltava enemmän varastoitua materiaalia ja enemmän kapasiteettia tuottaa ammuksia, jos niitä tarvitaan.

Miksi?

– Venäjä on ja pysyy.

Pesonen korostaa, että Euroopan puolustusteollisuuden vahvistaminen hyödyttää myös Natoa. Kyse ei ole päällekkäisyyksistä:

– EU-maat ovat lähes kaikki myös Natossa. Sama kalusto ja materiaalit ovat myös puolustusliiton käytössä. Kaikki tämä vahvistaa Natoa liittokuntana.

EU:n puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastoa johtava Timo Pesonen on kuvannut tässä haastattelussa EU:n rahoitusmekanismeja ja pyrkimyksiä kasvattaa EU-maiden puolustusteollisuuden kapasiteettia. EU:ta arvostellaan kuitenkin jatkuvasti siitä, että lupaukset ja puheet eivät muutu käytännön teoiksi.

Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis jyrähti lokakuussa viestipalvelu X:ssä – liittyen EU-maiden vaikeuksiin päästä ammuslupaukseen – että ”eurooppalaisten saamattomuus on uskomatonta” ja että ”meidän ei pidä seistä jähmettyneinä auton etuvaloissa, kun rohkeat ukrainalaiset kuolevat.”

Miltä tällaiset puheet kuulostavat?

– Itsekin muistutan tästä sodan todellisuudesta keskusteluissa jäsenmaiden kollegojen ja teollisuuden kanssa. Ukraina taistelee koko eurooppalaisen demokratian puolesta. On hyvä, että  asioista puhutaan julkisesti.