Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) vieraili marraskuussa Armeniassa, Azerbaidzhanissa ja Georgiassa.
Tavoitteena oli edistää Armenian ja Azerbaidzhanin välistä rauhanprosessia Etyjin puitteissa. Vuoristo-Karabah on armenialaisenemmistöinen alue, joka sijaitsee Azerbaidzhanin maantieteellisten rajojen sisäpuolella.
Syyskuussa aloitetun Azerbaidzhanin hyökkäyksen seurauksena yli 100 000 ihmistä joutui pakenemaan alueelta Lacinin käytävän kautta Armeniaan. YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin linjasi hiljattain, että ihmisten turvallinen paluu olisi sallittava.
Pia Kauman mukaan tämä tuskin on mahdollista lähitulevaisuudessa.
– Näyttää todennäköiseltä, että nämä ihmiset joutuvat toistaiseksi jäämään Armenian puolelle, Kauma sanoo Verkkouutisille.
Kansanedustaja tapasi vierailunsa yhteydessä Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijevin, Armenian pääministeri Nikol Pashinjanin sekä muita alueen päättäjiä. Hän myös keskusteli Jerevanissa Vuoristo-Karabahista paenneiden henkilöiden kanssa. He kertoivat saaneensa sotatoimien alussa puheluita, joissa kehotettiin poistumaan alueelta.
– Ilmassa oli laajemman konfliktin uhka, Pia Kauma sanoo.
Kahdenvälisten neuvotteluiden ohella alueen tilanteeseen on haettu ratkaisua Etyjin välityksellä. Azerbaidzhanin itsevaltainen presidentti on väittänyt länsimaiden asettuneen liian selvästi Armenian puolelle. Hän on arvostellut muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kannanottoja.
Venäjän asevoimat lähetti 10. marraskuuta 2020 allekirjoitetun tulitaukosopimuksen jälkeen noin 2 000 sotilaan osaston Vuoristo-Karabahiin. ”Rauhanturvaajien” läsnäolo on nähty merkkinä siitä, että Kreml haluaa pitää jäätyneen konfliktin ennallaan.
Etelä-Kaukasian tilanne voi vaikuttaa suomalaisten näkökulmasta etäiseltä, vaikka monet muistaisivat televisiokuvista sotatoimien synnyttämät pitkät autojonot vuoristossa. Pia Kauma muistuttaa, että kriisit ovat usein yhteydessä toisiinsa.
– Venäjä toimii taustalla tässä ja monissa muissa kriiseissä, jos esimerkiksi katsomme Balkanin tapahtumia eli Kosovoa. Serbiallahan on selvä yhteys Venäjään, Kauma toteaa.
Hänen mukaansa EU:n laajenemisen yhteydessä on tärkeää huomioida maiden poliittinen tilanne. Kremlin tavoitteena on lisätä epävakautta Balkanilla ja laajentaa vaikutusvaltaansa Serbian ulkopuolelle. Myös Iranilla on oma roolinsa Vuoristo-Karabahissa. Maassa vaikuttaa noin 14 miljoonan ihmisen azerivähemmistö, mutta kauppasuhteet Armeniaan ovat pysyneet vahvoina.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajan mukaan olisi merkittävä saavutus, jos yksi viime vuosikymmenten jäätyneistä konflikteista saataisiin ratkaistua rauhansopimuksen myötä. Syksyn tapahtumat osoittavat, että taistelut voivat puhjeta nopeastikin vastaavissa kriisipesäkkeissä.
– Se olisi saatava päätökseen niin, että rauhanneuvotteluista saataisiin tulos, minkä jälkeen päästäisiin rakentamaan tulevaisuutta. Alueen kolmella maalla on sijaintinsa ja vahvuuksiensa, kuten luonnonvarojen, vuoksi suuri kehityspotentiaali myös taloudellisesti, mutta sen toteutuminen edellyttää rauhaa ja vakautta, Pia Kauma toteaa.
