Suomen tulisi miettiä raja-aidan rakentamista koko itärajalle, pohtii Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen viestipalvelu X:ssä.
Vanhasen mukaan itärajan turvallisuuden pohdintaa joudutaan miettimään pidemmällä aikavälillä.
– Hanke olisi varmasti kallis sekä aikaa vievä ja tietenkin osa ratkaisua. Tarkoitus olisi kuitenkin ehkäistä maaston kautta tapahtuvaa laitonta maahantuloa ja siten vahvistaa kykyämme toteuttaa kansainvälisiä velvoitteita sekä vahvistaa hallittua maahantuloa, hän pohjustaa.
Suomen ja Venäjän välistä raja-aitaa alettiin rakentaa maaliskuussa ja sen odotetaan valmistuvan vuoteen 2025 mennessä. Alustava kustannusarvio on 380 miljoonaa euroa.
Raja-aidan ensimmäinen 3,8 kilometrin mittainen osa valmistui kesällä Imatran Pelkolaan ja on nyt Rajavartiolaitoksen käytössä.
Vanhanen muistuttaa, että Suomen ja Venäjän raja on myös Naton ja EU:n pitkä ulkoraja.
– Tällöin raja-aidan voisi tuoda näidenkin agendalle niin sotilaallisen turvallisuuden, ulkorajojen turvallisuuden ja maahantulopolitiikan näkökulmasta. Näidenkin etu on panostaa vakaaseen itärajaan, Vanhanen argumentoi.
– Mikäli Venäjä vahingoittaisi tällaista infrastruktuuria, olisi kyseessä toimi Nato-maata kohtaan. Voisiko aidasta kehittyä siten osa pelotetta, josta koituisi Venäjälle kustannuksia, hän pohtii.
Vanhasen mukaan on selvää, että epävakaan itärajan hallinta edellyttää yhdistelmää lainsäädännön soveltamisen, kansainvälisten sopimusten tulkinnan, liittolaisten tuen ja resilienssin kehittämisen osalta.
– Infrastruktuurin on oltava mukana tässä.
1. Itärajan turvallisuutta joudutaan miettimään nyt myös pidemmällä aikavälillä. Ajatuksena keskusteluun: tulisiko Suomen rakentaa kaavailtua raja-aitaa sittenkin kattavasti koko itärajan pituudelle? Hanke olisi varmasti kallis sekä aikaa vievä ja tietenkin vain osa ratkaisua.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) November 29, 2023
