Läntisessä mediassa levitetään nyt voimakkaasti erilaisia väitteitä, joiden mukaan Ukrainan osalta käydään jotain neuvotteluita. Esimerkiksi amerikkalaistoimittaja Seymour Hersh on uusimmassa artikkelissaan väittänyt tyypilliseen tapaansa ”salaisiin lähteisiinsä” vedoten, että Ukrainan ja Venäjän välillä käytäisiin neuvotteluja nykyistä rintamalinjaa noudattavan uuden rajan vetämisestä vastineeksi Ukrainan Nato-jäsenyydestä.
Hershin mukaan neuvotteluja käytäisiin Ukrainan ja Venäjän asevoimien komentajien välillä ilman presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Yhdysvaltojen hyväksyntää. Hersh antaa ymmärtää venäläisnäkemyksiä myötäillen, että Zelenskyi on vain keulakuva, joka ei päätä mistään.
Seymour Hersh sai aikanaan Pulitzerin palkinnon paljastettuaan My Lain verilöylyn Vietnamin sodan aikaan vuonna 1970. Muutamaa vuotta myöhemmin hän seurasi Watergate-skandaalia. Vielä tämän vuosituhannen alussa hän uutisoi Abu Ghrabin vankilakidutuksesta.
Pettymys ja kriittisyys Yhdysvaltojen hallintoa kohtaan ajoi Hershin toistamaan Venäjän propagandaa. Hersh on väittänyt yli puolen maailmasta tukevan Venäjän ”erikoisoperaatiota” Ukrainassa, kiistänyt Venäjän murhayritykset novitshokilla, puolustanut Syyrian hirmuhallitsijaa Bashar al-Assadia ja julistanut Venäjän voittaneen sodan Ukrainassa. Hän myös jakaa Venäjän inhon Zelenskyi’ä kohtaan ja kutsuu Ukrainan asevoimia ”Zelenskyin armeijaksi”.
Hershin ”salaiset amerikkalaislähteet” taas ovat aiemmin puhuneet englantia venäläisittäin. Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass ja shiialaisen Hizbollahin Al-Mayadeen lainaavat monesti lähteenään Hershiä.
”Baltian maat ymmärtävät Venäjän johtavan harhaan”
Viron parlamentin eli riigikogun ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson huomauttaa, että Hershin tuoreimmat neuvotteluväitteet ovat ”täydellinen esimerkki Venäjän disinformaatio-operaatiosta”.
Saksalaisjulkaisu Bild julkaisi 24. marraskuuta ”salaisiin hallituslähteisiinsä” perustuvan artikkelin, jonka mukaan Saksa ja Yhdysvallat vähentäisivät aseapuaan Ukrainalle pakottakseen tämän neuvottelupöytään Venäjän kanssa. Myös nämä väitteet sisälsivät Venäjän toiveita rintamalinjan muuttamisesta rajaksi Hearshin esittämien väitteiden tapaan.
Bildin väitteiden mukaan aseapua annettaisiin vain sen verran, että se riittäisi pitämään rintamalinjan ennallaan, muttei vapauttamaan venäläisten miehittämiä alueita. Artikkeli pakotti Saksan liittohallituksen ja Yhdysvaltain ulkoministeriön kiistämään moiset väitteet.
Ukrainalaisen ukopoliittisen ”Ukrainska Prizma”-instituutin Venäjän ja Valko-Venäjän tutkimuksen johtaja Jaroslav Tshornohodor sanoo, että länsimediassa viime aikoina esitettyjen neuvotteluväitteiden taustalla on ”epäilemättä venäläisvaikutusta”. Hän muistuttaa Moskovassa toimitun näin neuvostoajoista lähtien.
– Tietyt maat, kuten Baltian maat, ymmärtävät tämän ongelman ja yrittävät toimia sitä vastaan: ne investoivat kyberturvallisuuteen ja strategiseen viestintään disinformaation torjumiseksi, kun taas niin sanotut vanhat Euroopan maat ovat vähemmän kriittisiä Venäjän federaatiosta peräisin olevaan tietoon, huomauttaa Tshornohodor haastattelussaan Ukrainan tietotoimisto UNIANille.
Tshornohodor arvioi, että länsimaista mediaa harhauttaa sen omat periaatteet, joiden mukaan tieto on kerättävä useista eri lähteistä.
– Ja länsimaissa ajatellaan, että jos luetaan ukrainalaisia, venäläisiä ja amerikkalaisia lähteitä saadaan objektiivinen kokonaiskuva. He eivät kykene käsittämään, ettei Venäjä kerro mitään totuudenmukaista tietoa. ”Journalismin periaatteet” eivät tässä tapauksessa toimi, joten tosiasiassa lähteinä käytetään manipulaatiota ja disinformaatiota. Tämä on osa hybridisodankäyntiä.
Tshornomodorin mukaan ”riippumatta siitä, ymmärretäänkö sitä länsimaissa vai ei” käsitellään venäläislähteitä kuin ne olisivat vakavasti otettavia. Tämän ansiosta länsimaiseen mediaan saadaan levitettyä ajatuksia, joita ei muuten olisi Venäjän ulkopuolella esitetty, kuten rintamalinjojen muuttamisesta uusiksi rajoiksi.
– Näin Venäjän propagandan väitteet päätyvät maailman arvovaltaisten julkaisujen sivuille niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tällä tapaa ne legitimoidaan ja käsitetään jatkossa tosiasioina Amerikassa tai Euroopassa.
Esimerkiksi Bildin käyttämät lähteet halusivat selvästi nostaa esille ajatuksen mahdollisuudesta käyttää aseapua kiristysvälineenä, vaikka se ei vastaa tosiasioita.
– Kuten kävi Bildin suhteen, Saksan ja Yhdysvaltojen viranomaiset joutuivat kiistämään, että Ukrainaa pakotettaisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa. Toisin kuin tällaiset artikkelit, [kiistäminen] perustui tosiasioihin: apua tulee jatkuvasti Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta, Ranskasta… tietysti toki haluaisimme enemmän, mutta apu ei pysähdy.
This is a perfect example of Russian disinformation operation. https://t.co/ivM0pve8VV
— Marko Mihkelson (@markomihkelson) December 2, 2023
