Rajavartiolaitoksen auto Raja-Joosepin rajanylityspaikalla. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Rajavartiolaitos HS:lle: Varaudumme maastorajan ylityksiin

Rajavalvonnassa tehdään jatkuvaa riskianalyysiä sekä hyödynnetään erilaisia teknologisia järjestelmiä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Rajavartiolaitos arvioi, että riski laittoman maahantulon lisääntymiseen maastorajalla on olemassa. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kaikkien itärajan rajanylityspaikkojen ollessa suljettuina on mahdollista, että Suomeen suuntaavat ihmiset pyrkisivät ylittämään rajan maaston kautta. Rajaturvallisuusasiantuntija Topi Räsäsen mukaan riski on kasvanut.

–  Mutta viitteitä siitä ei vielä ole eikä havaintoja tällaisesta toiminnasta, Räsänen täydentää.

Maastorajan ylityksiin on varauduttu tehostamalla valvontaa kaikkialla rajalla ja etenkin mahdollisilla riskipaikoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhat tilapäiset rajanylityspaikat, joihin pääsee edelleen Venäjältä teitä pitkin.

Tällaisia tilapäisiä rajanylityspaikkoja löytyy muun muassa Ilomantsin Leminahosta sekä Suomussalmen Raatesta ja Karttimosta. Ne ovat perua ajalta, jolloin Suomi osti Venäjältä puuta.

Suurimmaksi osaksi maastroraja on kuitenkin vain 8-10 metriä leveä puuton kaista ilman aitoja tai muitakaan esteitä. Paikoittain rajalla saattaa olla vyötärönkorkuisia aitoja tai poroaitoja, joiden tarkoitus on pitää eläimet Suomen puolella. Koko rajaa ei myöskään pystytä valvomaan kellon ympäri.

– Aukotonta ei valvonta maastorajalla ole, kun huomioidaan rajan pituus ja meidän resurssimme, Räsänen kertoo.

Rajavartiolaitos tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä paikallisen väestön kanssa. Rajan lähettyvillä asuvat raportoivat poikkeuksellisista havainnoista matalalla kynnyksellä rajavartiolaitokselle.

Vaikka varsinaisia esteitä rajalla on harvalti, ei maastorajan ylitys ole etenkään talvella helppoa. Jos maastossa täytyy yöpyä, voi ylitysyritys muuttua näillä keleillä jopa hengenvaaralliseksi.

– Talvi tulee, lunta tulee ja on kylmä. Liikkuminen on vaikeaa kaikkialla. Teitä ja uria on, mutta kannattaa huomata, että harva niistä on aurattu, joten niillä on hankala liikkua, Räsänen pohtii.

Räsäsen mukaan Rajavartiolaitos tekee jatkuvaa riskianalyysiä, jonka perusteella resursseja valvontaan ohjataan. Apuna toimivat perinteisten partioiden lisäksi erilaiset tekniset järjestelmät, kuten valvontakamerat sekä liikkeen- ja painontunnistimet.

Vaikka luvattomia ylittäjiä ei heti rajalla saataisikaan kiinni, maaston tuntevien partioiden ansiosta saadaankin heidät kiinni viimeistään sisärajan puolella.

Venäjän puolella Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n alainen rajavartiolaitos on Räsäsen mukaan aiemmin valvonut rajaa ammattimaisesti, sekä estänyt tehokkaasti luvattomat rajanylitykset. Sitä, miten rajavalvonta Venäjän puolella nykytilanteessa toimii, on vaikeaa arvioida.

– En ota kantaa, miten he sitä valvovat, mutta voi olettaa, ettei sielläkään huomaamatta voi kulkea, Räsänen kertoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)