Venäjä pyrkii rahoittamaan hyökkäyssotaansa yhä enenevissä määrin Ukrainasta anastetuilla mineraalivaroilla, uutisoi Kyiv Independent.
Venäjän ensi vuoden talousarviossa asevoimille osoitetaan yhä enemmän rahaa, noin 4-6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lisäksi miehitettyjen alueiden jälleenrakentamiseen on laitettu noin 7,4 miljardia dollaria.
Huomattavaa on, että varoja aiotaan käyttää etenkin alueen kaivosteollisuuden jälleenrakentamiseen.
Ukrainalla on runsaat mineraalivarat, ja esimerkiksi raudan, mangaanin, titaanin, grafiittin ja uraanin tuotannossa maa lukeutuu maailman kymmeneen suurimpaan tuottajaan. Ei siis ihme, että Kreml haluaa rahoittaa hyökkäyksen jatkamisen Ukrainan omasta maaperästä.
Etenkin Donetskin alue on tunnettu kaivoksistaan, ja siellä sijaitsee myös 90 prosenttia Ukrainan tunnetuista hiilivarannoista. Alueella on myös runsaasti litiumia ja muita harvinaisia mineraaleja. Zaporizhzhian alueella on taas öljyä ja kaasua.
Ennen sotaa kaivosteollisuus tuotti Ukrainalle 11,7 miljardin euron tulot, ja kaivoksista merkittävä osa oli Itä-Ukrainassa. Tällä hetkellä 63 prosenttia Ukrainan kaivoksista sijaitsee Venäjän hallitsemilla alueilla. Niiden yhteenlaskettu arvo on noin 12 biljoonaa dollaria.
Tähän mennessä Venäjä ei ole hyödyntänyt miehitettyjen alueiden mineraalivarantoja. Sen sijaan tavoite on ollut estää Ukrainaa hyödyntämästä niitä ja tuottaa maalle miljardien arvoiset tappiot.
– Ukrainan mineraali- ja öljytulojen rajoittaminen on Venäjälle prioriteetti, sillä se heikentää myös Ukrainan sotilaallista voimaa, arvioi SecDevin riskianalyytikko Robert Muggah.
Muggahin mukaan vaikka Venäjä ei hyödyntäisi mineraaleja lainkaan, se hyötyy tuotannon vähentymisestä ja siitä aiheutuvasta hintojen noususta. Merkittävien öljy- ja mineraalivarantojen hallinnalla on myös geopoliittista merkitystä.
Sota on onnistunut jo kariuttamaan Ukrainan suunnitelmat hyödyntää sen laajoja litiumvarantoja. Ennen sotaa lukuisat toimijat olivat kiinnostuneet hyödyntämään niitä, etenkin kun Eurooppa pyrkii irtautumaan riippuvuudestaan kiinalaisista raaka-aineista.
– Venäjä on ainakin onnistunut estämään Eurooppaa luomasta strategisen kumppanussuhteen Ukrainan kanssa, Muggah harmittelee.
Tähän asti noin 46 prosenttia Venäjän budjetista prosenttia on tullut fossiilisten polttoaineiden myynnistä. Vaikka pakotteet ovat luoneet loven tähän tulonlähteeseen, Venäjä on silti onnistunut kiertämään niitä tehokkaasti.
Uudet tulonlähteet ovat kuitenkin sodan pitkittyessä tarpeen. Siksi Venäjä tuskin tyytyy enää pelkkään kaivosten hallintaan, vaan haluaa myös hyödyntää niitä.
Ukrainan mineraalivarantojen hyödyntämisestä ei kuitenkaan ole Venäjälle helppo. Kaivosten operointi etulinjassa on vaikeaa ja vaarallista, ja myös logistiikka luo omat haasteensa. Vaikeuksista huolimatta kaivokset voisivat avata Venäjälle uuden luotettavan tulonlähteen.
Venäjä onkin jo onnistunut tienaamaan Ukrainasta varastetuilla mineraaleilla. Kuluvana vuonna Venäjä on esimerkiksi vienyt Turkkiin jopa 160 400 tonnia Ukrainassa kaivettua hiiltä.
Olisikin erityisen tärkeää, että länsimaat valvoisivat Venäjälle asetettuja pakotteita yhä tiukemmin ja asettaisivat pakotteita myös mineraaleille.
– [Pakotteita] on valvottava paljon nopeammin, jotta Venäjä ei pysty löytämään uusia tapoja kiertää niitä, tiivistää CREA-ajatuspajan asiantuntija Isaac Levi.