Suomi on määritellyt tavoitteekseen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan ja hiilineutraalisuuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Vihreä siirtymä onkin jo käynnistynyt, ja yhä tiukemman päästösääntelyn yleistyessä sen vaikutukset niin talouteen kuin yhteiskuntaan korostuvat.
Vihreän siirtymän vaikutukset Suomen talouteen riippuvat ympäristömääräysten, rakenteellisen muutoksen ja tuottavuuden monimutkaisista yhteyksistä. Arvio ilmenee tänään julkaistusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksesta. Etlan toteuttamassa tutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti hiilineutraalin siirtymän kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan Suomen menestys vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua sekä kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla. Politiikkatoimilla on varmistettava pitkäjänteinen investointistrategia, selkeä ympäristöpolitiikka ja vahva satsaus vihreään teknologiatutkimukseen.
Koska ilmastonmuutos on globaali haaste, Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi kansainvälisessä kaupassa sekä panostaa osaavaan vihreään työvoimaan. Työvoiman saatavuuteen voidaan vaikuttaa niin koulutuspoliittisilla ratkaisuilla kuin myös edistämällä elinikäistä oppimista ja työperäistä maahanmuuttoa.
Vihreän siirtymän rakennemuutoksella on ollut merkittävä rooli Suomen tuottavuuskasvussa vuosina 2000–2019. Vihreä tuottavuuskasvu on ollut positiivista erityisesti ajanjakson viimeisinä vuosina, mutta toimintaansa jatkavien yritysten tuottavuuskasvu on kuitenkin ollut heikkoa. Tutkijoiden mukaan jatkossa olisikin pyrittävä samanaikaisesti parantamaan jatkavien, ja jo markkinoilla olevien, yritysten tuottavuutta sekä vähentämään niiden päästöjä.
Suomen sitoutuminen asetettuun hiilineutraalisuustavoitteeseen on tuonut mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia liiketoimintasektorille, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen.
– Tunnistamalla, miten vihreän siirtymän mukanaan tuoma rakennemuutos on vuorovaikutuksessa tuottavuuden kanssa, Suomi voi potentiaalisesti myös lisätä talouskasvuaan. Toteuttamalla hyvin harkittuja toimenpiteitä, kuten pitkäjänteisiä investointeja, Suomen tuottavuus ja talouskasvu voivat siis nousta samalla kun etenemme kohti hiilineutraalisuustavoitetta, Kuosmanen sanoo tiedotteessa.
Vihreän siirtymän rakenteelliset muutokset liittyvät kiinteästi yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Yritykset voivat esimerkiksi joutua arvioimaan, kannattaako niiden investoida Suomeen vai siirtää tuotantoa niukemman päästösääntelyn maihin. Näin ratkaisut voivat vaikuttaa kokonaisten toimialojen rakenteisiin. Etlan Natalia Kuosmanen huomauttaakin, ettei rakennemuutoksen ja tuottavuuden välinen syy-yhteys ole yksisuuntainen, mikä olisi tärkeää pitää mielessä, kun politiikkatoimia valmistellaan ja niistä päätetään.
Vihreille investoinneille tutkijat esittävät julkista tukea, koska uudenlaisen teknologian innovointi ja markkinoille tuominen on hankalaa ja kallista.
Hankkeessa tarkasteltiin, miten vihreä siirtymä vaikuttaa yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä arvioitiin mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Hanke tarkasteli myös siirtymän rakennemuutoksen roolia vihreän tuottavuuden kasvussa niin yritys- kuin toimialatasolla sekä selvitti investointitarpeita hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
