Pari vuotta sitten uutena ostamasi televisio lakkasi yllättäen toimimasta. Takuukuitteja selatessasi havaitset, että tuotteen takuuaika on juuri umpeutunut.
Esiin voi nousta huoli siitä, että takuun umpeuduttua kuluttaja ei voi vaatia hyvitystä myyjältä vaan joutuu hyväksymään tilanteen ja hankkimaan uuden laitteen tilalle tai korjaaman viallisen laitteen omalla kustannuksellaan.
Edellä kuvatun kaltainen tilanne voi tulla vastaan kenelle tahansa kodin elektroniikan tai kodinkoneiden kanssa.
Vaikuttamistyön päällikkö Tiina Vyyryläinen Kuluttajaliitosta muistuttaa, että tuotteelle myönnetty takuu ei ole sama asia kuin myyjän virhevastuu, josta säädetään kuluttajansuojalaissa.
– Lain mukaan tavaran pitää kestää niin kauan, kuin kuluttaja voi siltä perustellusti odottaa. Takuu on myyjän vapaaehtoisesti tarjoama lisäetu, eikä sen päättyminen vapauta myyjää mahdollisesta lakiin perustuvasta virhevastuusta, Vyyryläinen kertoo Verkkouutisille.
Suomessa ei ole kiinteää virhevastuuaikaa, joka olisi kaikille tavaroille sama, vaan virhevastuuaika määritellään tuotteen oletetun, normaalin käyttöiän perusteella. Lähtökohtaisesti virhevastuuaika on pidempi kuin tuotteen takuuaika. Esimerkiksi elektroniikkalaitteiden kohdalla sillä tarkoitetaan useita vuosia.
Jos laite menee rikki takuuaikana, takuunantajan velvollisuutena on osoittaa, että laite meni rikki jostakin ostajan vastuulle kuuluvasta syystä.
– Jos laite menee rikki takuuajan päättymisen jälkeen, todistustaakka kääntyy toisin päin ja on kuluttajan vastuulla osoittaa, että laitteen vikaantuminen johtuu jostakin myyjän vastuulle kuuluvasta syystä, Vyyryläinen kertoo.
Kaikki viat eivät ole virheitä
Vyyryläinen muistuttaa, että kaikki viat eivät kuitenkaan ole lain tarkoittamia virheitä. Virhe tarkoittaa tavaran vikaa, huonontumaa, puutetta tai poikkeamaa, josta myyjä vastaa kuluttajansuojalain virhevastuusäännösten perusteella.
– Aina ei ole heti selvää, millaisesta viasta tai virheestä on kyse. Vian selvittämisestä on ensisijaisesti vastuussa alan ammattilaisena toimiva myyjä.
Kuluttajansuojalain 5. luvussa on lueteltu, millaisissa tilanteissa tavarassa on virhe. Lain mukaan muun muassa tavaran pitää olla määrältään, laadultaan ja kestävyydeltään sekä muilta ominaisuuksiltaan samankaltainen kuin muutkin saman tyyppiset tavarat yleensä.
– Muilla ominaisuuksilla laissa tarkoitetaan tavaran toimivuuteen, yhteensopivuuteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Samankaltaisten tavaroiden välillä voi olla laatueroja, eikä heikomman tasoinen tavara ole automaattisesti virheellinen.
Vyyryläinen huomauttaa, että tavaran on oltava myös kuluttajan kohtuullisten odotusten mukainen. Kohtuulliset ja aiheelliset odotukset perustuvat siihen mitä kuluttajat voivat yleisesti ja perustellusti olettaa, ja ne riippuvat muun muassa tavaran luonteesta ja markkinoinnissa tai ennen kaupantekoa annetuista tiedoista.
– Merkitystä voi olla myös tavaran hinnalla, sillä laatuerot vaikuttavat usein myös hintatasoon. Lisäksi tavaran iällä on vaikutusta siihen, mitä ostaja voi siltä kohtuudella odottaa: käytetyltä tavaralta ei voi edellyttää yhtä pitkää kestoikää kuin uudelta.
Kuluttajan on kuvailtava tavarassa olevaa vikaa, puutetta tai poikkeamaa ollessaan yhteydessä myyjään. Kuluttajalta ei Vyyryläisen mukaan voida kuitenkaan edellyttää kovin tarkkaa tai yksityiskohtaista selvitystä vian syistä.
– Esimerkiksi silloin, kun kyse on monimutkaisesta teknisestä laitteesta, kuluttajan on usein mahdotonta tietää mistä vika tarkalleen ottaen johtuu. Vian selvittämisestä vastaa lähtökohtaisesti myyjä.
Korvaussummat ovat yleensä vähäisiä
Mikäli tuotteessa havaitaan myyjän vastuulla oleva virhe, kuluttajalla on lainmukainen oikeus vaatia hyvitystä. Ensisijaisena keinona on virheen oikaisu.
– Oikaisulla tarkoitetaan tavaran korjaamista tai vaihtamista virheettömään. Vasta jos oikaisun kanssa on ongelmia, voi kuluttaja vaatia hinnanalennusta tai jopa kaupan purkua.
Hinnanalennuksen on vastattava virheen määrää ja kaupan purku on mahdollinen vain vähäistä suuremmissa virhetilanteissa. Lisäksi kuluttajalla on oikeus saada korvaus, jos tavaran virhe aiheuttaa taloudellista vahinkoa.
– Koska kuluttajan on toimittava siten, että vahingosta aiheutuneet kulut jäävät mahdollisimman vähäisiksi, myyjän ei tarvitse korvata tarpeettomia ja turhia kuluja eli vahingonkorvaussummat jäävät usein pieniksi eikä mielipahaa korvata, Vyyryläinen sanoo.
Nykyään usein kuulee väittämän, ettei tuotteista tehdä yhtä kestäviä kuin aiemmin. Tätä väittämää tukevat myös erilaisten selvitysten tulokset. Niitä yhdistää kuluttajien kokemus, että tuotteen käyttöikä on ollut odotettua lyhyempi ja tuotteiden laatu koetaan yleisesti heikosti.
Kuluttajaliiton vuonna 2022 toteuttaman selvityksen mukaan vain kahdeksan prosenttia kuluttajista on sitä mieltä, että uudet käyttötavarat kuten pienelektroniikka ja kodinkoneet ovat yleensä kestäviä. Jopa 78 prosenttia kuluttajista on sitä mieltä, että käyttötavarat eivät ole helposti korjattavissa.
– Kuluttajat nimeävät useita syitä sille, miksi tuotteiden korjaaminen jää tekemättä. Syiksi mainittiin muun muassa, että tuotteiden korjaaminen on usein kalliimpaa kuin uuden ostaminen, korjauspalveluita ei ole riittävästi saatavilla tai että se kestää liian kauan tai vaatii erityisosaamista, Vyyryläinen toteaa.
Hän muistuttaa, että tuotteiden käyttöikää pidentämällä voitaisiin merkittävästi vähentää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Kulutuksen ympäristövaikutuksia saataisiin pienennettyä myös käytöstä poistettujen tuotteiden nykyistä paremmalla kierrätettävyydellä ja materiaalien uudelleenkäytöllä.
– Tähän vaaditaan lainsäädäntöä ja onneksi EU:ssa onkin tällä hetkellä vireillä useampiakin kestävyyttä ja korjattavuutta edistäviä aloitteita.