Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb pitää nykyistä maailmanjärjestystä enemmänkin epäjärjestyksenä. Uusi järjestys on kuitenkin muodostumassa. Sen asettuminen kestää hänen mukaansa noin kymmenen vuotta.
– Yksinkertaistettuna maailmaan on syntymässä kolme valtakeskittymää: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Globaaliin länteen kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Japani ja Euroopan unioni Suomi mukaan luettuna. Toisen ääripään, globaalin idän muodostavat Kiina ja Venäjä sekä niitä tukevat pienemmät valtiot, Stubb summaa Ajatuspaja Toivon ja Wilfired Martens Centren tänään julkaisemassa Suomi Euroopan unionissa – Mitä seuraavaksi? -kokoomateoksessa.
Alexander Stubb jatkaa lännen ja idän käyvän kamppailua. Lännen tavoitteena on säilyttää liberaali sääntöpohjainen järjestelmä, jonka itä puolestaan haluaa hajottaa. Itä pyrkii hänen mukaansa kohti uudenlaista, enemmän intresseihin pohjautuvaa ja autoritäärisempää järjestystä, jossa suurilla valtioilla on
enemmän valtaa.
Gloobali etelä käsittää 120 valtiota Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
– Ne eivät ole valinneet puoltaan lännen ja idän välillä. Jos globaali länsi haluaa voittaa kamppailun, on sen harjoitettava arvokkaampaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eli nähtävä globaali etelä yhteistyökumppanina. Globaali itä ja erityisesti Kiina on onnistunut yhteistyön tekemisessä länttä paremmin, Alexander Stubb kirjoittaa.
Hänen mukaansa keskittymien välillä on seuraavan kymmenen vuoden aikana jonkinlainen jännitys tai tasapaino kilpailun, konfliktin ja yhteistyön välillä.
– Keskittymien välillä vallitsee kilpailutilanne, jossa ne pyrkivät kasvattamaan alueellista ja globaalia vaikutusvaltaansa. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, ettei kilpailu johda konfliktiin, jos teemme yhteistyötä. Ja ilman yhteistyötä globaalit haasteet ja ongelmat, ennen kaikkea ilmastonmuutoksen hillintä, eivät ratkea.
Mihin Suomi asettuu?
Presidenttiehdokkaan mukaan Suomen hyvinvoinnin ja kehityksen perusteena ovat 28 vuoden EU-jäsenyyden ajan olleet avoimuus, kansainvälisyys, suvaitsevaisuus, vastuullisuus ja uudistuskyky. Näihin on hänestä nojauduttava jatkossakin.
Alexander Stubb muistuttaa Suomen EU-politiikan perustana olleen alusta asti vaikutusvallan maksimointi hakeutumalla niihin pöytiin, joissa päätöksiä tehdään. Tässä on onnistuttu ja EU:ssa Suomi on Stubbin mukaan ollut kokoaan suurempi vaikuttaja.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan Stubb arvioi perustuneen idealismiin ja realismiin.
– Idealismissa uskomme siihen, että yhteistyö, keskinäinen riippuvuus ja kansainväliset instituutiot johtavat rauhaan ja vakauteen. Sen vuoksi olemme EU:n, YK:n ja Naton jäsen. Suomen EU-jäsenyys oli ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen. Tällä hetkellä jäsenyys on ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä tietenkin edelleen myös talouspoliittinen.
Idealistinen suhtautuminen itänaapuriin päättyi Alexander Stubbin mukaan sen myötä, kun Venäjä teki suurhyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022.
– Realistisina olemme ymmärtäneet, mihin maailma ja erityisesti Venäjä pahimmillaan pystyy. Tämän vuoksi meillä on yhdet Euroopan vahvimmista puolustusvoimista.
– Tällä hetkellä Suomi on geostrategisesti tärkeässä asemassa, eikä sisäänpäin kääntyminen ei ole vaihtoehto. Juuri nyt Suomen suunta on vahvasti ja ainoastaan länteen ja meidän tehtävänämme on tukea Ukrainaa osana länttä.
Stubb arvioi kirjoituksessaan EU:n laajenevan, syvenevän ja vahvistuvan seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana.
– Toimivan yhteiskunnan kolme perusedellytystä ovat liberaali demokratia, sosiaalinen markkinatalous ja globalisaatio. Näitä pitää jatkuvasti vaalia ja kehittää – niin maailmassa, Euroopassa kuin Suomessa.
