Euroopan keskuspankki EKP on kiristänyt rahapolitiikkaansa ennätyksellisen kovaa tahtia ja ennätyksellisen kireäksi. Kireä rahapolitiikka on alkanut purra talouteen ja euroalueen inflaatio tippuu kuin kivi. Pahimmat hinnannousut ovat takana.
Marraskuussa euroalueen inflaatio tippui toista kertaa peräkkäin odotettua enemmän. Viime kuussa euroalueen inflaatio oli 2,4 prosenttia. Se lähentelee EKP:n tavoittelemaan noin kahden prosentin inflaatiota.
– Historia on osoittanut meille, että keskuspankeille on haastavaa rahapolitiikan tarkka mitoittaminen. Siinä tulee usein jonkunlaisia virhearviointeja, sanoo Nordean pääekonomisti Jan von Gerich Verkkouutisille.
– On hyvä muistaa, että kun EKP aloitti koronnostot inflaation ollessa kaksinumeroisissa luvuissa. Inflaation vastaisessa taistelussa on riskinä se, että lukema ei pysähdy suoraan kakkoseen vaan joko mennään sen alle tai jäädä sen yli. Viimeinen nosto olikin EKP:ltä ikään kuin vakuutuksen osto. Mieluummin kiristettiin vähän liikaa kuin liian vähän.
Nyt näyttää siltä, että inflaatio painuu alle kahden prosentin. Voiko olla riskinä se, että euroalue hyvästelee inflaation, mutta samalla ovenavauksella toivottaa tervetulleeksi deflaation? Deflaatio on inflaation vastakohta, jossa rahan arvo nousee ja tavaroiden hinnat laskevat. Se tuppaa kärjistämään taantumaa jopa lamaksi.
– Euroalueen näkymä on muuttunut dramaattisesti. Viimeisen koronnoston aikana näkymä markkinoille oli hyvin erilainen. Talousnäkymät olivat jo heikentyneet, mutta hintakuva oli huomattavasti utuisempi, von Gerich sanoo.
EKP on tehnyt virheitä, mutta laajamittaiseen euroalueen deflaatioon von Gerich ei usko. Kireä rahapolitiikka on ollut oikeansuuntaista, mutta EKP olisi voinut aloittaa toimet inflaation nitistämiseksi jo aiemmin.
– EKP aliarvioi inflaatiota ja meni pitkään, että näimme ensimmäisen koronnoston. EKP oletti, että inflaatio on vain tilapäistä ja lähti myöhään liikkeelle. Sen takia se on joutunut toimimaan näin päättäväisesti, von Gerich sanoo.
Euroalueen inflaatio on tippunut odotettua nopeammin. Jan von Gerich uskoo, että EKP joutuukin muuttamaan rahapolitiikkansa kurssia odotettuakin nopeammin.
– Riski sille, että EKP joutuu laskemaan korkopolitiikkaansa aiottua aiemmin, on kasvanut. On hyvin todennäköistä, että EKP pehmentää linjaansa jo ensi viikon kokouksessa ja avataan ovi keskustelulle siitä, että ensimmäiset koronlaskut voitaisiin nähdä ensi vuoden alussa. En kuitenkaan usko, että tämä tapahtuisi vielä tammikuun kokouksessa, hän sanoo.
– Näen, että EKP tulee laskemaan ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä kerran kvartaalissa eli joka toisessa kokouksessa. Se on vauhti, kun laskut alkavat. Korot ovat nyt nelosessa, joten niissä on paljon myös laskuvaraa. Mutta tällä hetkellä ei ainakaan ole vielä perusteita sille, että korot laskisivat yhtä nopeasti kuin ne nousivat.
