Kylmän sodan päätyttyä sotilasmenoja Euroopassa vähennettiin, mikä johti sotilaallisten voimavarojen heikkenemiseen, kertoo TVP World.
Warwickin yliopiston sotatutkimuksen professori Anthony Kingin mukaan Eurooppa on järjestelmällisesti demilitarisoinut itsensä, koska sen ei ole tarvinnut käyttää rahaa puolustukseen, koska sillä ei ole ilmeistä uhkaa ja Yhdysvalloilla on sotilaallinen valta-asema ympäri maailmaa.
Kingin mukaan Euroopan maat ”ovat periaatteessa menneet nukkumaan.”
Esimerkiksi Britannialla, Yhdysvaltain tärkeimmällä liittolaisella on rajalliset sotilaalliset resurssit vain noin 150 operatiivisella panssarivaunulla ja noin tusinalla pitkän kantaman tykkiä.
Viime vuonna aseistuksen niukkuus oli niin akuutti, että Britannian armeija harkitsi museoitujen raketinheittimien kunnostamista Ukrainaa varten, mutta tästä suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin.
Ranskalla, jolla on toiseksi suurimmat puolustusmenot Euroopassa, on alle 90 raskasta tykistöyksikköä. Tämä on suunnilleen saman verran kuin Venäjä menettää kuukausittain Ukrainassa.
Esimerkiksi Tanskalta puuttuu kokonaan raskas tykistö, sukellusveneitä ja ilmapuolustusjärjestelmiä. Saksan armeijalla kerrotaan olevan riittävästi ammuksia vain kahden päivän taisteluihin.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen eurooppalaiset armeijat ovat kutistuneet, mikä johtuu osittain siitä, että Yhdysvallat on jatkanut sotilaallista tukea Natolle. Yhdysvaltojen osuus Naton puolustusmenoista viime vuonna oli lähes 70 prosenttia.
Nato-mailla, vaikka niillä on suuremmat taloudelliset ja teolliset resurssit kuin Venäjällä, eivät tuota ampumatarvikkeita riittävällä nopeudella tukemaan Ukrainan sotaa.
Lisäksi on kasvavaa huolta Yhdysvaltojen eristäytyneemmästä lähestymistavasta ja Venäjän uudelleen noususta mahdollisena uhkana Euroopalle – etenkin lähes kahden vuoden Ukrainan sodan jälkeen.
Vaikka Venäjä ei ole suora sotilaallinen uhka Euroopalle, ollaan huolissaan Euroopan kyvystä aseistautua ja vastata mahdollisiin uhkiin.
