Center for European Policy eli CEPA linjasi viime viikolla raportissaan, että Venäjän voitto Ukrainassa voisi rohkaista sitä hyökkäämään Nato-maahan. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak kohahdutti tällä viikolla suomalaisia varoittamalla sodan uhasta.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin ja pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön ja kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toverin mukaan Suomi tuskin on Venäjän ensisijainen kohde.

– Ensisijaisesti Venäjän intressit liittyvät entisen Neuvostoliiton alueen rajantarkistuksiin. Ukraina on jo pitkään ollut se isoin ongelma. Suurin syy sille, miksi Venäjä käy omassa retoriikassaan sotaa koko länttä vastaan on se, että länsi on se estänyt sitä toimimasta niin kuin se haluaa omassa etupiirissään, Forsberg sanoo.

CEPA:n raportin mukaan Venäjän ei voi antaa voittaa Ukrainassa eikä sille voi antaa käsitystä, että se olisi voittanut.
Tuomas Forsbergin mukaan tähän ajatteluun sisältyy myös riski. Jos Venäjä häviää Ukrainassa, niin sillä ei ole enää mitään menetettävää.

Pekka Toveri jakaa CEPA:n näkemyksen. Venäjän ei saa kokea lähtevänsä voittajana sodasta.

– Jos lännen apu on yhtä heikkoa kuin viime kuukaudet ovat olleet ja Ukraina joutuu taipumaan neuvotteluihin, niin kaikki vähääkään Venäjää tuntevat tietävät, että kaikki alueet, joita se miehittää jäävät Venäjälle. Silloin 18 prosenttia Ukrainan alueesta jäisi Venäjälle ja sitä Putin voisi pitää suurena voittona, Toveri sanoo.

– Se antaisi Venäjälle väärän kuvan ja voimaannuttaisi Putinia ja hänen seuraajiaan, että tällä tavalla sotaa pitää käydä. Uhraat pari sataa tuhatta sotilasta ja käyt pari vuotta sotaa niin selkärangaton länsi antaa jossain vaiheessa periksi.

Jos Venäjä voittaa Ukrainassa ja Donald Trump nousee valtaan Yhdysvalloissa, niin Toverin mukaan mahdollisuus sille, että Venäjä hyökkäisi johonkin pieneen Nato-maahan kasvaa. Suomeen uhka tuskin kohdistuu.

– Suomi on kova kohde. Olemme sotilaallisesti vahvoja ja maastollisesti vaikea kohde hyökätä, ja meillä ei ole suurta venäläisvähemmistöä, kuten Baltian maissa, Toveri sanoo.

– Vahvan oman puolustuksen lisäksi meillä on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, britteihin ja muihin Pohjoismaihin. Ei Venäjä lähde hakkaamaan päätään kiviseinään. Mutta kasakka ottaa kaiken, mitä se pystyy ottamaan. Sille ei pidä jättää mitään otettavaksi.

Länsi on epäonnistunut Ukrainassa

CEPA:n raportti nosti esiin paitsi uhkakuvia myös selkeitä lännen epäonnistumisia. Se on antanut Venäjälle uskoa siihen, että se voi horjuttaa Ukrainaa kulutussodalla. Pekka Toverin ja Tuomas Forsbergin mielestä länsi on epäonnistunut Ukrainan tukemisessa.

– Eurooppa ei ole kyennyt nostamaan oman ammustuotantonsa kapasiteettia kahden vuoden aikana lainkaan. Lisäksi Ukrainalle annettu tuki on ollut selkeästi riittämätöntä. Se on tullut joko tipottain tai myöhässä, Forsberg sanoo.

– Ukrainalle on annettu tukea liian myöhään, liian vähän ja osittain se kalusto, jota on annettu, on ollut liian vanhaa. Jos tuki olisi tullut ajoissa ennen kuin Venäjällä saatiin liikekannallepano aikaan, niin Ukraina olisi työntänyt Venäjän pois. Nyt Venäjä on pystynyt liikaa säätelemään, missä tahdissa Ukraina saa apua ja jopa sitä, miten tukea käytetään, Toveri sanoo.

– Ukrainalle on annettu pitkän kantaman ohjuksia, mutta on sanottu, että missään tapauksessa ei saa ampua Venäjälle, vaikka Venäjä on ampunut teitä 6 000 ohjuksella.

Euroopan pitäisi herätä sotaan

CEPA korosti raportissaan, että Venäjän ei saa antaa kokea voittavansa voimalla. Muuten Vladimir Putin voisi kokeilla riskillä myös jotakin Nato-maata.

– Jos Ukrainalle annetaan riittävästi tukea, jotta se saa ajettua Venäjän pois alueeltaan, niin se olisi selkeä viesti Venäjälle, että lännen kanssa ei kannata ruveta tahkoamaan. Venäjä on enemmänkin mummon potkija ja hyökkää vain heikompiensa kimppuun, Pekka Toveri sanoo.

– Sota ei ole vielä ohi, vaikka Ukrainalla onkin tällä hetkellä vähän vaikeampaa. Ukrainan tukemista ei kannata lopettaa vaan päinvastoin se saattaa vielä voida työntää Venäjän pois sen jo valtaamilta alueilta.

Länttä on kehotettu tehostamaan EU:n ja Naton koordinointia. Vaikkakin niiden tulisi keskittyä ydinosaamisalueisiinsa.

– Nato antaa mittavan sotilaallisen pelotteen. Sotaa ei käydä kuitenkaan vain rintamalla. Sotaa käydään myös taloudessa ja hybridisodankäynnin muodossa. Ukrainassakin tarvitaan taloudellista tukea siviiliyhteiskunnalle, koska jos se romahtaa, niin sotilaatkaan eivät taistele, Toveri sanoo.

– EU:lla on kykyä ja resursseja nostaa puolustusteollisuutta lännessä. Toisessa maailmansodassa Saksa lyötiin sen takia, että lännellä oli kykyä nostaa puolustusteollisuuttaan niin ettei Saksa kyennyt vastaamaan siihen. Nyt se sama voitaisiin tehdä Venäjälle Ukrainassa. Euroopan pitäisi herätä, että se on sodassa.