Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoo tekevänsä kaikkensa, jotta Venäjä ei voittaisi aloittamaansa tuhoamissotaa. Asiasta uutisoi Iltalehti.
Valtosen mukaan ukrainalaiset ovat päättäneet oman viiteryhmänsä. He haluavat kuulua länteen, liittyä EU:hun sekä Natoon ja rakentaa maastaan demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan länsimaan.
– Vaikka kävisi mitä, Venäjä ei tule tätä voittamaan. […] Ei tuollaista kansaa voi miehittää tai missään olosuhteissa voittaa puolelleen, Valtonen tiivistää.
Valtonen myöntää, että ylevissä puheissa ja Ukrainan aseistamiseen liittyvissä ongelmissa on ristiriita. Eurooppa ei ole pystynyt tekemään sitä, mitä siltä on odotettu. Tästä huolimatta Ukraina on hänen mukaansa saavuttanut joitakin taktisia voittoja ja esimerkiksi onnistunut turvaamaan Mustanmeren viljakuljetukset.
Tällä hetkellä Valtosen mukaan tärkeintä olisi, että Eurooppa jatkaa Ukrainan tukemista riippumatta siitä, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Etenkin puolustusteollisuus olisi ajettava ylös, jotta Ukrainan auttamista voidaan jatkaa. Tästä hän kertoo pitävänsä puheenvuoron jokaisessa EU:n ulkoasiainneuvostossa ja Naton ulkoministerikokouksessa.
– Suomi pystyy johtamaan omalla esimerkillään, ja näin me toimimme, Valtonen linjaa.
Valtonen myöntää, että monissa maissa Venäjän uhkaa ei ymmärretä samalla tavalla kuin Suomessa. Suomettumisenkin aikana epäluulo Venäjää kohtaan säilyi, ja sen muodostamaan uhkaan varauduttiin.
Tämän vuoksi Valtonen kertoo pitävänsä teemaa esillä ja antavansa haastatteluja ulkomaisille tiedusteluvälineille.
– Meidän pitää puhua siitä, kuinka iso uhka Venäjä aidosti on koko Euroopalle ja kansainväliselle sopimuspohjaiselle järjestelmälle, Valtonen tiivistää.
Ennen sotaa Euroopassa ei Valtosen mukaan oltu herätty siihen, kuinka eksistentiaalinen uhka Venäjä oli. Kun Valtonen nousi itse eduskuntaan vuonna 2014, koki innokkaasti Natoa kannattanut ensimmäisen kauden kansanedustaja olevansa ”aika yksin” esimerkiksi Ukrainaa puolustaessaan.
Tästä huolimatta Valtonen ei toivo Nato-Suomeen samanlaista yhden totuuden politiikkaa kuin aiemmin. Vahvana länsimaana Suomen on sallittava moniääninen keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mikä ei aiemmin ole välttämättä toteutunut.
– Eikä pelästytä, jos joku on eri mieltä, Valtonen toteaa.
Valtonen kertookin olevansa huojentunut siitä, että nöyristelyn aikakausi on päättynyt. Tämä näkyy myös siinä, että Suomen ei tarvitse pyydellä anteeksi tai passiivisesti seurata ketään.
Kaikista uhkakuvista huolimatta ulkoministeri näkee myös syytä optimismiin. EU:n ja Naton suosio on noussut huomattavasti monissa Euroopan, Kaukasuksen ja Keski-Aasian maissa viimeisen 2-3 vuoden aikana. Muun muassa Kazakstan, Moldova ja Armenia pyrkivät ottamaan yhä rohkeammin etäisyyttä Venäjään. Yleisesti ottaen Euroopassa vallitsee vahva tuki Ukrainalle, kun taas Venäjää vastaan koetaan antipatiaa.
Valtonen muistuttaakin, että vapaus houkuttelee ihmisiä enemmän kuin diktatuuri. EU:hun ja Natoon jonotetaan, koska kansalaiset haluavat maidensa liittyvän niihin.
Joululahjaksi Valtonen kertoo toivovansa maailmanrauhaa – sekä Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
