Tampereen yliopiston valtio-opin professori (Tenure Track) Elina Kestilä-Kekkonen kirjoittaa Nykypäivä-lehdessä otsikolla Kenen arvoilla presidentti johtaa. Hänen mukaansa presidentti-instituutio on kansalaisille ”riisuttunakin rakas”.
Puolueisiin luottaa vahvasti 40 prosenttia ja eduskuntaan 70 prosenttia, mutta presidenttiin vahvasti luottavia kansalaisia on 95 prosenttia. Kestilä-Kekkonen sanoo luvun olevan huikea ja sitä selittävän nimenomaan vallan puute.
– Presidentti ei osallistu päivänpolitiikkaan tai ole siitä vastuussa, mutta saa paljon myönteistä mediatilaa. Kansalaisille näyttäytyvä kuva on siksi harvoin negatiivinen, professori Kestilä-Kekkonen toteaa.
– Valtaoikeuksia on kuitenkin reaalisesti vähän. Siksi kansalaisten lempi-instituutiolle on täytynyt keksiä uusia tehtäviä ja merkityksiä.
Lähes 90 prosenttia toivoisikin presidentin olevan arvojohtaja, joka herättelee keskustelua tärkeistä asioita ja edistää niitä.
– Arvojohtajuuden ongelma on, että presidentin ei tulisi perustuslain mukaan puuttua sisäpolitiikkaan. Monet arvokysymykset kuitenkin lipsahtavat sisäpolitiikan puolelle, professori kirjoittaa.
Hän kysyy myös, tarkoittaako arvojohtajuus kansan johtamista ”kohti keskimääräistä kansalaismielipidettä, tolkun ihmistä”.
Kestilä-Kekkosen mukaan arvojohtajuuteen liittyy usein idealistinen ajatus, että presidentti edistää kansallista yhtenäisyyttä puoluepolitiikan ulkopuolella.
– Valitsijayhdistyksen perustaminen tai presidentin rooli ei kuitenkaan poista ehdokkaan tai viran haltijan poliittista taustaa, hän huomauttaa.
