Kriisinhallinnassa ja poliittisessa päätöksenteossa olisi saksalaistutkija Gwendolyn Sassen mukaan tärkeää olla aikaansa edellä sen sijaan, että tyytyy seuraamaan päivien, kuukausien ja vuosien kulumista.
Venäjän sodalle Ukrainaa vastaan ovat olleet hänen mukaansa ominaisia erilaiset aikahorisontit ja niihin liittyvät odotukset, mikä on omiaan palvelemaan Kremlin tavoitteita.
– Ukrainan on nyt selviydyttävä toisesta talvesta täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Yhdysvaltojen presidentinvaaleilla on merkittävä vaikutus lännen tukeen Kiovalle. Israelin ja Hamasin välinen sota vähentää entisestään yleistä kiinnostusta Venäjän Ukrainassa käymää sotaa kohtaan, Itä-Eurooppaan ja kansainvälisiin suhteisiin keskittynyttä ZOiS-tutkimuskeskusta johtava Sasse toteaa brittiläisessä Financial Times -lehdessä.
Kesäkuussa 2024 järjestettävät eurovaalit saattavat hänen mukaansa luoda uusia jakolinjoja EU:n sisälle, kun taas Venäjä on sopeutunut taloudellisesti ja poliittisesti jatkamaan sotaansa olennaisesti pitempään kuin alun perin oli tarkoitus.
Ennen vuotta 2022 lännessä ei Gwendolyn Sassen mukaan uskottu Venäjän aloittavan täysimittaista hyökkäyssotaa. Vladimir Putinin hallinto puolestaan uskoi omaa retoriikkaansa ja aliarvioi Ukrainan. Kiova oli tarkoitus vallata nopeasti, ja kun niin ei tapahtunut, konflikti muuttui epävarmaksi ja pitkittyi.
Lupaukset on lunastettava
Lännen antama apu tulee tutkijan mukaan Ukrainan näkökulmasta aina liian myöhään, ja epävarmuus sen jatkumisesta kasvattaa Ukrainan politiikkaan ja yhteiskuntaan kohdistuvaa painetta.
– Lukuisat Nato- ja EU-maat ovat tehneet merkittäviä avustussitoumuksia, mutta suuri osa niistä on vielä toteutumatta. Lupausten antaminen tulevaisuutta silmällä pitäen on eri asia kuin niiden lunastaminen nyt, hän sanoo.
Läntiset poliitikot ovat hokeneet mantraa, jonka mukaan ”Ukrainaa tuetaan niin kauan kuin on tarpeen”, ja vakuuttaneet sitoutumistaan ”Ukrainan voittoon”. Gwendolyn Sasse pitää yhä ilmeisempänä, että puheet eivät ilmennä mitään todellista strategiaa, vaan ovat pikemminkin keino vältellä konkreettisia toimia.
– Sodan aikana sanalla ja lauseella on erityinen painoarvo. Periaatteellinen kanta ei itsessään riitä, vaan sitä on mitattava suhteessa nykyisiin ja tuleviin toimiin, hän toteaa.
Venäjän mahdollisesta voitosta on hänen mukaansa alettu puhua yhä avoimemmin, koska aika näyttää olevan hyökkääjän puolella. Puheet ovat kuitenkin uhassa muuttua itsensä toteuttavaksi ennustukseksi ja luovat tilaa niille, jotka painostavat Ukrainaa rauhanneuvotteluihin.
– Tällaisissa ehdotuksissa ei oteta huomioon sitä, että Kreml ei ole kiinnostunut rauhasta. Ne vievät huomion pois sodan päivittäisestä todellisuudesta rintamalla ja Venäjän miehittämillä alueilla, Sasse painottaa.
Katseet kohdistuvat Eurooppaan
Nyt ollaan Sassen mielestä tilanteessa, jossa läntisillä ja erityisesti eurooppalaisilla hallituksilla on ratkaiseva rooli.
– Eurooppa tarvitsee strategian, jossa otetaan vakavasti myös Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon. Siihen pitää sisällyttää päätös lisätä Ukrainalle annettavaa sotilasapua jäljellä olevan aikaikkunan puitteissa sekä eurooppalaisen sotatarviketuotannon tehostamisesta, hän sanoo.
Samaan aikaan EU:n on hänen mukaansa jatkettava neuvotteluja Ukrainan liittymisestä unionin jäseneksi.
– Ajateltaessa Venäjän Ukrainaa vastaan käymää sotaa ajallisen logiikan näkökulmasta korostuu se, että aika on valttia, hän toteaa.
