Suomen lähialueilla on koettu viime aikoina poikkeuksellisen laajoja GPS-järjestelmän häiriöitä. Satelliittipaikannuksen ongelmia havaittiin alkuun eteläisellä Itämerellä joulun aikaan. Verkkouutiset kertoi asiasta ensin tässä jutussa.
Häiriöt kattoivat laajan merialueen Ruotsin, Puolan ja Saksan välissä ja ulottuivat Ruotsin eteläkärkeen. Myös Puolan Valko-Venäjän rajan lähellä ja maan pohjoisrannikolla oli häiriöitä. Uutenavuotena häiriöitä oli laajasti Suomessakin.
Tutkija Elizabeth Brawn mukaan GPS-ongelmat ovat osa laajempaa ilmiötä, josta lännen tulisi ottaa pikaisesti opiksi. Hän kertaa tapahtumia CEPA-ajatushautomon julkaisemassa kirjoituksessaan. Hän kehottaa länsimaita uudenvuoden lupauksena ”varautumaan katastrofiin”.
European Leadership Networkin vanhempi vieraileva tutkija ja Foreign Policyn kolumnisti Braw huomauttaa, etteivät häiriöiden syyt ole varmassa tiedossa. Hänen mukaansa kaikkein todennäköisintä on kuitenkin, että ilmiön takana on Venäjä.
Braw jatkaa muistuttamalla Suomenlahden kaasuputkien ja datakaapelien vaurioitumisesta ja vauriokohtien luona olleista venäläisestä ja kiinalaisesta aluksesta. Myöhemmän selvityksen perusteella Balticconnector-kaasuputken vaurion takana oli ankkurin putken läpi vetänyt kiinalaislaiva Newnew Polar Bear. Aluksella ja sen omistajilla on vahvoja kytköksiä Venäjälle. Mediaväitteiden mukaan aluksen miehistö olisi myös vaihdettu Venäjällä ennen Suomenlahden tapahtumia.
– Tapaninpäivän häirintä osoittaa jälleen kerran, että aggressiota voi ilmaantua missä tahansa, koska tahansa ja millä tahansa työkaluilla, Elizabeth Braw kirjoittaa.
Hän huomauttaa GPS-häiriöiden olevan kiusa sijaintipalveluita käyttäville, mutta tuottavan myös hankaluuksia siviili-ilmailulle. Vaikka koneet saadaan kentille ilman GPS-järjestelmääkin, on kyse silti Brawn mukaan ongelmasta.
– Jos GPS-häirinnästä tulisi tavanomaista Euroopassa, saattaisivat valtiot ja yritykset päättää vähentää GPS:n käyttöään. Manuaaliseen lähestymistapaan siirtyminen olisi turvallisempaa, mutta myös vähemmän tehokasta.
Häirintä loppui yhtä pian kuin se oli alkanutkin. Elizabeth Brawn mukaan tämä kielii siitä, ettei kyse ollut vahingosta.
Tutkijan mielestä tapahtuman taustoilla tai syyllisellä ei eräässä mielessä ole edes merkitystä.
– Merkittävää on se, että joku onnistui häiritsemään GPS:n toimintaa isossa osassa Eurooppaa. Mitä tekisit, jos Google Maps vaikuttaisi olevan sekaisin tai kuulisit uutisissa, että GPS-järjestelmää häiritään? Olisit mitä todennäköisimmin varsin huolissasi. Tuomionpäivän julistajat avaisivat riskejä (erheellisesti) sosiaalisessa mediassa ja jotkut ihmiset voisivat suurella todennäköisyydellä päätyä vääriin lopputulemiin, Braw varoittaa.
Hän muistuttaa amerikkalaiseen Colonial Pipeline -putkiyhtiöön kesällä 2021 kohdistuneesta kyberiskusta. Sen seurauksena panikoivat ihmiset alkoivat hamstrata polttoainetta ja pahensivat näin iskun seurauksia.
Tällaiset vaikutukset ovatkin tutkijan mukaan häirinnän tekijöiden tavoitteena.
– Useimpia tavallisia kansalaisia ei ole koulutettu varautumaan tai vastaamaan kriiseihin. He panikoivat – tai toimivat itsekkäästi – jo verrattain vähäpätöisissä tapauksissa.
Elizabeth Braw kiittääkin joissain maissa tehtyjä varautumistoimia. Hän nostaa erääksi esimerkiksi Ruotsissa jokaiseen kotiin vuonna 2018 postitetun pamfletin, jossa neuvottiin toimista sodan tai muun kriisin kohdalla.
– Liberaalit demokratiat eivät tule koskaan kykenemään torjumaan jokaista kriittiseen kansalliseen infrastruktuuriin kohdistuvaa hyökkäystä. Digitaalisen infran ja palvelujen kehitys tulee pikemminkin tekemään kehittyneistä talouksista entistä haavoittuvaisempia tällaisille iskuille, ja ne eivät mahdollisesti pysty koskaan selvittämään tyhjentävästi tekijöitä. Tämä merkitsee luonnollisesti sitä, etteivät ne pysty myöskään jakamaan rangaistuksia.
Myös valvontatoimia on lisätty.
Alankomaiden, Islannin, Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron muodostama Joint Expeditionary Force (JEF) aloitti esimerkiksi joulukuun alussa tehostetun merivalvonnan Itämerellä vedenalaisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Elizabeth Brawn mukaan uhat ovat kuitenkin sellaisia, ettei kaikkia voida ikinä huomata. Tämä korostaa hänestä yhteiskunnan kestokyvyn tarvetta.
– Aivan kuten lentäjät, jotka tietävät, mitä tehdä, kun GPS-järjestelmää häiritään, tulisi meidän muidenkin tietää, miten tässä tilanteessa toimitaan – eikä se ole yhtään niin monimutkaista kuin lentokoneen lentäminen.
– Tämä voi olla niinkin yksinkertaista kuin paperikartan käyttö tai reittiohjeiden kysyminen toiselta kansalaiselta. Kansallinen resilienssi – ja siten myös kansallinen turvallisuus – lähtee jokaisesta kansalaisesta.
