Liitto on tehnyt jo 14 vuotta työtä sen eteen, ettei yhtään Suomessa asuvaa tyttöä silvottaisi. Ihmisoikeusliiton projektipäällikkö Johanna Latvalan mukaan ruohonjuuritason työn seurauksena asenteet Suomen maahanmuuttajayhteisöissä ovat muuttuneet.
– Suurin osa niistä maahanmuuttajista, joiden lähtömaissa perinne elää, vastustaa nyt silpomista – niin naiset kuin miehetkin. On ilo nähdä asenteiden muuttuvan yhteisöjen sisältä käsin. Uusien maahanmuuttajien saapuminen ja ilmiön ylirajainen luonne jatkavat kuitenkin työn tarvetta,” sanoo Latvala tiedotteessaan.
Tyttöjen sukuelinten silpomista ei ole Suomessa erikseen kriminalisoitu. Oikeustapauksia Suomessa ei ole ollut, mutta teko täyttäisi todennäköisesti törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön, myös siinä tapauksessa, että tyttö vietäisiin silvottavaksi ulkomaille.
– Suomessa tekemämme työ vaikuttaa maamme ulkopuolellakin. Olemme nähneet, että täällä asuvat maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat onnistuneet ehkäisemään silpomista myös lähtömaissaan jakamalla tietoa perinteen haitallisuudesta, sanoo Latvala.
Ihmisoikeusliitto on kouluttanut myös monia ammattiryhmiä, kuten kätilöitä ja päiväkodin henkilöstöä, silpomisesta, sen seurauksista ja siitä, kuinka ottaa asia puheeksi.
Kansainvälistä silpomisen vastaista päivää vietetään 6. helmikuuta.
