Venäjä on tehnyt ukrainalaiskaupunkeihin odotetusti suuria ohjusiskuja talven aikana. Viime aikoina on nähty suurimpia hyökkäyksiä sitten sodan alun. Vaikka Ukrainalle toimitetut länsimaiset ilmatorjuntajärjestelmät ovat osoittautuneetkin tehokkaiksi ohjusten torjunnassa, pääsee
Massiiviset iskut ovat herättäneet kysymyksiä siitä, kuinka kauan venäläisten ohjusvarastot vielä riittävät. Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri arvioi alkuviikosta, että Venäjä pystyy vielä tekemään noin kymmenkunta suurta iskua ennen kuin ohjusvarastot alkavat olla tyhjiä. Tässä vaiheessa hyökkääjä joutuisi Toverin mukaan pitämään taukoa.
Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla työskentelevä everstiluutnantti Tuomo Rusila arvioi tilanteen olevan kuitenkin tätä synkempi. Hän laskee, että Venäjällä on vielä kykyä noin pariin kymmeneen hyökkäykseen riippuen siitä, kuinka paljon aseita halutaan jättää reserviin. Vähemmillä iskuilla tarvetta taukoon ei Rusilan mukaan edes ole.
Suomalaisupseeri perustaa laskelmansa ukrainalaisten julkaisemiin lukuihin Venäjän jäljellä olevista ohjuksista ja arvioihin Venäjän ohjustuotannosta. Sitä on pystytty vauhdittamaan talouspakotteista huolimatta. Vielä viime vuoden tammikuussa Venäjän arvioitiin tuottavan noin 50-60 pitkän matkan ohjusta kuukaudessa. Marraskuussa Ukraina laski, että ohjuksia pystytään valmistamaan jo noin 100 kuukaudessa. Joissain arvioissa on esitetty vielä tätäkin korkeampia lukuja.
Tuomo Rusila kirjoittaa Venäjän ampuneen viime vuoden aikana yhtä paljon kantamaltaan yli 350 kilometrin ohjuksia kuin sillä nyt on varastossa. Samalla tuotantokykyä on nostettu.
– Tämäkin todistaa, ettei kyky jää 10 iskuun. Kehittyneestä torjunnasta huolimatta huomattava määrä, 29 prosenttia heitteistä, päätyi maaliin/kinkereille, Rusila toteaa.
Hän kiinnittää huomiota myös toiseen ilmiöön. Venäjä iskee Ukrainassa tavallisesti samanaikaisesti sekä ohjuksilla että niitä merkittävästi edullisemmilla lennokeilla.
– Droneilla pyritään kyllästämään IT:tä ja lisäämään ohjuskulutus. Niiden torjunta paljastaa ilmatorjunnan ryhmitystä ja mahdollisesti johtaa IT:n siirtoihin pois rintamalta.
Eri ohjustyyppien laukaisulla pyritään Rusilan mukaan hyödyntämään eri lavettien ja ohjusten kykyjä ja pakotetaan puolustaja priorisoimaan.
Verkkouutiset kertoi joulukuun lopussa tässä jutussa selkeästä muutoksesta Venäjän iskujen kohteissa. Toisin kuin edellisenä talvena, ei hyökkäyksiä ole ainakaan toistaiseksi pahemmin kohdistettu Ukrainan energialaitoksiin. Esimerkiksi Britannian sotilastiedustelun mukaan Venäjä onkin nyt pyrkinyt iskemään Ukrainan puolustusteollisuutta vastaan. Silti moni ase osuu muuhun infrastruktuuriin ja siviilikohteisiin.
Tuomo Rusila kiinnittää huomiota samaan asiaan. Hän huomauttaa kuitenkin Venäjän tavasta käydä näännytyssotaa.
– Huomattava, että muihin kohteisiin osuneet heitteet eivät Venäjän näkökulmasta mene näännytyssodassaan hukkaan. Ukraina iskuista tuskin murtuu, vaikka niiden painopiste siirtyisikin muualle kuin puolustusteollisuuteen. Iskut teollisuuteen vaikuttavat kuitenkin Ukrainan taistelukyvyn ylläpitämiseen, hän arvioi.
Rusila ei myöskään jaa arvioita siitä, että uudenvuoden suuret iskut olisivat olleet kosto venäläisen maihinnousualuksen upottamisesta Mustallamerellä. Hänestä kyse oli mitä todennäköisimmin vain osasta talvikampanjan aloitusta.
– Vaikutuksista kuulemme vasta kesällä tai ensi syksyllä, emmekä silloinkaan kaikkea.
LUE MYÖS:
Kreml vauhditti ohjustuotantoa – miten Ukrainan tärkeitä kohteita suojataan?
VEN kyvyistä UKR lähteistä;
-joulukuussa >350 km ohjuksia ~1260, tuotanto n. 120 kpl/kk
-S-300 jäljellä X tuhatta, KH-35 muutama sata.
-OWA-dronetuotanto n. 300 kpl/kkKyky ~20 iskuun riippuen jätettävästä reservistä. Vähemmillä iskuilla ei välttämättä tarvetta taukoon. #turpo https://t.co/sg4AyC69wh pic.twitter.com/GwpdIe5Etz
— Tuomo Rusila (@tuomorusila) January 4, 2024
Droneilla pyritään kyllästämään IT:tä ja lisäämään ohjuskulutus. Niiden torjunta paljastaa ilmatorjunnan ryhmitystä ja mahd. johtaa IT:n siirtoihin pois rintamalta.
Eri ohjustyyppien laukaisulla pyritään hyödyntämään eri lavettien + ohjusten kykyjä, pakotetaan UKR priorisoimaan
— Tuomo Rusila (@tuomorusila) January 4, 2024
Vaikka kohteena puol.teoll. muuhun infraan ja siviilikohteisiin tulee osumia, koska
-heitteitä harhautuu
-osa heitteistä epätarkkoja maamaaleihin
-kohteet sijaitsevat asutuksen keskellä
-torjutut heitteet tai niiden osat tippuvat asutukseen
– torjuntaohjuksia tippuu asutukseen— Tuomo Rusila (@tuomorusila) January 4, 2024
Ohessa vielä Ukrainan arvio talven 22-23 korvilla Venäjän eri ohjusten kappalemääristä.
Kasvanut tuotantokyky on kyennyt korvaamaan käyttöä keskeisimpien heitteiden osalta (vertaa edellä olleeseen vuoden 23 kulutuskuvaan ja alun joulun 23 varastotilanteeseen). pic.twitter.com/7vemnSF5Nt
— Tuomo Rusila (@tuomorusila) January 4, 2024
