Lapsi tahtoo uuden älypuhelimen. Vaatteidenkin olisi hyvä olla viimeisintä muotia. Pelikonsolinkin on oltava uusinta mallia, koska kaikilla kavereillakin on kuulemma sellainen. Näiden lisäksi lapsi tahtoo rahaa vielä erikseen, jotta voi lähteä kaupungille viettämään aikaa kavereidensa kanssa.
Tällaiset pyynnöt voivat kuulostaa tutulta lapsiperheessä. Lapsi voi pyytää vanhemmiltaan toistuvasti rahaa tai tavaroita ilman, että ymmärtäisi niiden todellista arvoa. Kuinka vanhemman kannattaa ottaa lapsen kanssa puheeksi se, että rahaa ei ole loputtomasti ja sen eteen on nähtävä vaivaa?
Asiantuntija Erika Viding Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuorten tukilinjasta kertoo, että rahasta kannattaa puhua lasten kanssa avoimesti ja rakentavasti ikätaso huomioiden.
Pienten lasten kanssa rahankäyttöä voi harjoitella esimerkiksi kauppaleikkien kautta, kun taas nuorta voi opettaa suunnittelemaan omaa rahankäyttöään esimerkiksi pitämällä kirjaa omista tuloista ja menoista.
– Vanhempien on hyvä muistaa, että heidän oma esimerkkinsä siitä miten perheessä käytetään rahaa, ja miten siitä puhutaan, on isossa roolissa siinä, miten lapset suhtautuvat rahankäyttöön, Viding neuvoo.
Joissakin lapsiperheissä lapselle opetetaan rahankäyttöä säännöllisen viikkorahan avulla. Se voi auttaa lasta hahmottamaan, mitä milläkin rahamäärällä saa ja kuinka rahan saa riittämään koko viikolle. Viikkoraha voi auttaa hahmottamaan myös sitä, että isommat hankinnat vaativat säntillistä rahan säästämistä.
Siihen Viding ei ota kantaa, mikä on sopiva viikkorahan suuruus lapselle.
– Jokainen perhe itse määrittelee viikkorahan suuruuden ja ylipäänsä sen maksetaanko viikkorahaa. On hyvä muistaa, että kaikissa perheissä ei ole mahdollista antaa viikkorahaa.
Mikäli lapselle annetaan tietty rahamäärä viikoittain, Vidingin mukaan se opettaa lasta miettimään, mitä kyseisellä summalla saa ja mihin se riittää.
– Jos rahat loppuvat jo muutaman päivän jälkeen, saattaa lapsi seuraavalla kerralla pohtia tarkemmin, mihin käyttää rahat.
Jos lapselle annetaan rahaa vain tarpeen mukaan, vanhempien on hyvä keskustella lasten kanssa siitä, mihin lapsi rahaa kulloinkin tarvitsee.
– Mikäli kyseessä on isompi hankinta voi lapsen kanssa yhdessä pohtia, miten rahat siihen kerätään esimerkiksi voisiko lapsi itse rahoittaa osan pieniä askareita tekemällä.
Lapsen on opittava, että rahan eteen on tehtävä töitä
Tästä päästään erittäin oleelliseen asiaan rahan suhteen. Lapselle on hyvä opettaa ajoissa, että raha ei tule itsestään vaan sen eteen on tehtävä jotain.
– Pienille lapsille on jo hyvä opettaa, että vanhemmat saavat rahaa käymällä töissä. Erityisesti isompien hankintojen kohdalla lapselle voi konkretisoida sitä paljonko töitä pitää tehdä, jotta hankinta on mahdollinen, Viding kertoo.
Lapsen kanssa voi myös sopia, että hän säästää osan rahoista itse haluamaansa hankintaan.
Vaikka perheen taloudellinen tilanne olisi hyvä, lapselle on tärkeää opettaa silti, että raha ei ole itsestäänselvyys.
– Jos lapsi saa aina rahaa pyytäessä hän ei opi, että rahan eteen täytyy myös nähdä vaivaa.
Pahin virhe lapsen rahankäytön opettamisessa on se, jos asiasta ei puhuta ollenkaan.
– Rahan käyttäminen ei ole asia, jonka lapsi oppii itsestään vaan hän tarvitsee siihen opastusta.
Asiantuntija muistuttaa, että mikäli perheessä on rahahuolia, niitä ei tule kaataa lapsen harteille.
– Lapselle voi kyllä puhua neutraalisti ikätaso huomioiden, jos perheellä on taloudellisia huolia, mutta vanhemman tulee tehdä se niin, että lapsi ei siitä stressaannu tai ala kantaa huolta perheen taloudellisesta tilanteesta, Viding sanoo.