Liika avoimuus sosiaalisessa mediassa voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi riidat läheisten ihmisten kanssa, mikäli henkilö julkaisee liian yksityiskohtaista tietoa itsestään ja lähipiiristään.
Yksi suurimmista riskeistä liittyy kuitenkin tietoturvaan. Jos julkaisee verkossa avoimesti tietoja itsestään ja elämästään, on aina olemassa riski, että tiedot päätyvät vääriin käsiin.
Tietoturvayhtiö F-Securen tietoturva-asiantuntijan Laura Kankaalan mukaan uhkien laatu riippuu täysin henkilöstä ja siitä, onko profiili yksityinen vai julkinen.
– Jos puhutaan kyberrikollisuudesta, yksittäiset käyttäjätilit voivat olla kiinnostavia ihan vaan koska ne ovat olemassa, mutta niiden kiinnostavuutta voi lisätä esimerkiksi suuret käyttäjämäärät, Kankaala havainnollistaa Verkkouutisille.
Kankaalan mukaan on olemassa tietoja, joita ei missään nimessä kannata jakaa julkisesti. Niitä ovat esimerkiksi kotiosoite, puhelinnumero sekä muiden tietojen tai kuvien julkaisu ilman kyseisten henkilöiden lupaa.
– Joissain tilanteissa omaa kotiosoitetta joutuu suojelemaan tarkemmin, jos tarvitsee pelätä esimerkiksi vainoa tai kiusaamista. Tällöin on hyvä huomata, että kuvien kautta voi mahdollisesti selvittää kotiosoitteen, jos kuvissa näkyy selvästi vaikka ulos ikkunasta, Kankaala huomauttaa.
Kodin lisäksi kannattaa olla tarkkana, millaisia kuvia jakaa työpaikaltaan. Kankaalan mukaan on hyvä välttää julkaisemasta kuvaa työpaikan kulkukortista tai selkeää kuvaa avaimista.
– Jos laittaa kuvaa nettiin tietokoneen ruudulta, on hyvä varmistaa, että siinä ei näy mitään arkaluontoisia tietoja, eli esimerkiksi työpaikan sähköposteja tai tiedostoja.
Omasta pankki- tai luottokortista, passista, ajokortista tai passista ei myöskään kannata julkaista kuvia sosiaalisessa mediassa tai verkossa ylipäätään.
– Tietyissä tilanteissa myös esimerkiksi lentolippujen varausnumerot tai vastaavat matkustusasiakirjat voivat mahdollistaa ilkivallan, jos niissä näkyy varausnumero, jolla matkaa saattaa pystyä muokkaamaan ulkopuolisen toimesta, Kankaala toteaa.
Verkossa julkaistut kuvat voivat päätyä aina vääriin käsiin
Monella on tapana jakaa julkisesti sosiaalisessa mediassa kuvia pienistä lapsistaan. Tietoturva-asiantuntija muistuttaa, että internetissä ei ikinä voida olla varmoja siitä, kuka kuvia katselee ja millä tarkoitusperällä.
– Etenkin lasten kohdalla olisin erittäin tarkka, minkälaisia kuvia laittaisin nettiin ja kuinka julkisesti ne ovat jaettu. Aina on kuitenkin mahdollista esimerkiksi sensuroida lapsen kasvot hymiöllä tai ottamalla kuva niin että kasvot eivät näy.
Siinä kannattaa ylipäätään olla tarkkana, millaisia kuvia sosiaalisen median palveluissa avoimesti jakaa.
– Fakta on se, että jos omia kuvia tai videoita laittaa nettiin, on mahdollista että joku kopioi ne ja käyttää niitä esimerkiksi huijaustilien tekemiseen. Eli tässä tapauksessa luodaan tili some- tai deittipalveluun, jossa käytetään jonkun toisen ihmisen kuvia tai muita tietoja.
Riski kuvien kopioimiselle on Kankaalan mukaan hieman suurempi silloin, jos on enemmän seuraajia sosiaalisessa mediassa ja kuvat ovat hyvälaatuisia.
– Tätä riskiä voi pienentää laittamalla käyttäjätili yksityiseksi ja vain sallituille kontakteille ja kavereille näkyväksi.
Mihin verkosta kopioituja kuvia sitten käytetään? Yksi tyypillisin tapa on käyttää niitä eri palvelujen valeprofiileissa. Verkossa huijari voi esiintyä tekaistulla nimellä ja käyttää profiilikuvanaan satunnaisesti verkosta löydetyn ihmisen kasvokuvaa.
Myös jatkuvasti yleistyvä tekoäly voi tehdä tulevaisuuden identiteettivarkauksista entistä uskottavimpia.
– Jos ajatellaan identiteettivarkauksia laajemmin, eli että se kattaa sen että joku huijaa meitä antamaan kirjautumistietojamme, henkilötietojamme tai luottokorttitietojamme, niin tekoälyllä on ehdottomasti suuri vaikutus tähän kenttään.
Tämä johtuu siitä, että tekoälysovelluksien avulla voi helposti luoda tekstiä, kuvaa, ääntä ja videota joka näyttää ja kuulostaa uskottavalta.
– Nämä tekevät huijauksista entistä vaikeampia erottaa.
Toinen tekoälyyn liittyvä uhka identiteettivarkauksissa ovat deepfaket eli syväväärennökset. Tekoälyn ja tekniikan kehittyessä niistä tulee jatkuvasti entistä parempia ja uskottavampia.
Syväväärennöksissä tekniikkaa voidaan väärinkäyttää Kankaalan mukaan esimerkiksi niin, että otetaan toisen henkilön kuvat luvatta käyttöön, ja niiden avulla vaihdetaan jonkun toisen ihmisen naama esimerkiksi pornograafiseen kuvaan tai videoon.
Lapsen some-kanavat kannattaa pitää yksityisinä
Mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi jokaisen kannattaa pohtia, haluaako laittaa sosiaalisen median tilinsä julkiseksi vai yksityiseksi.
– Lasten tilit suosittelen aina pistämään yksityisiksi, sekä laittamaan viestipyynnöt (message requests) pois päältä, niin että kukaan tuntematon ei voi yrittää ottaa yhteyttä suoraviestien kautta. Lapsen kanssa on hyvä myös käydä läpi pelisäännöt uusien seuraajien hyväksymisen suhteen, Kankaala ohjeistaa.
Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä muistaa, että identiteettivarkauden uhriksi voi joutua myös muita reittejä.
– Huijausyritykset liikkuvat myös tekstiviestien, puheluiden ja sähköpostin välityksellä. Samoin shoppaillessa, pelatessa tai pikaviestisovelluksien kautta voi joutua huijauksien kohteeksi.
Kankaala muistuttaa, että internetin rikollisuutta on melkeinpä kaikkialla missä ihmiset voivat käydä keskustelua toisten ihmisten kanssa.
– Eli se että skippaa somen, ei ole hopealuoti identiteettivarkauksia vastaan.
Sosiaalista mediaa voi käyttää, kunhan hyväksyy sen käyttöön liittyvät riskit
Väkisin voi nousta mieleen kysymys, kannattaako tietoturvastaan tarkan ihmisen edes olla sosiaalisessa mediassa? Kannattaako itsestä julkaista mitään tietoja verkossa, koska riskinä on aina tietojen päätyminen vääriin käsiin ja epäilyttäviin tarkoitusperiin?
Laura Kankaalalla on asiaan selvä näkemys. Vaikka hän itse työskentelee tietoturva-asiantuntijana, hän on itse aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja pitää julkista profiilia Instagramissa. Tätä hän perustelee sillä, että haluaa sosiaalisen median kautta levittää tietoa ja ymmärrystä tietoturvasta ja siitä, mitä se modernissa internetissä tarkoittaa.
– Tiedän myös, että omia kuviani on käytetty esimerkiksi Tinderiin luodussa huijausprofiilissa. Tiedän ja tunnistan riskit mitä julkinen kuvien jako tuo tullessaan, mutta valikoimalla tarkkaan sen mitä julkaisen ja jaan itsestäni, olen valmis hyväksymään kuvien jakoon liittyvät riskit, Kankaala kertoo.
Tietoturvasta tarkka ihminen voi Kankaalan mielestä hyvin olla somessa, koska silloin on varmasti erityisen tarkka siitä minkälaista sisältöä jakaa ja mille yleisölle.
– Tämän lisäksi tietoturvatietoinen käyttänee vahvoja salasanoja ja laittaa monivaiheisen tunnistautumisen päälle palveluihin, suojatakseen niitä tietomurroilta. Suosittelen hyvää salasanaa ja monivaiheista tunnistautumista ihan jokaiselle.
Hän ei kuitenkaan usko, että on olemassa mitään ”turvallista tapaa” käyttää internetiä.
– Nettirikolliset kyllä löytävät luoksemme tavalla tai toisella. Oli se sitten palveluiden kautta, joita käytämme tai tekstiviestien, sähköpostin tai pikaviestiemien kautta.
Sosiaalisen median palveluntarjoajien tiedetään keräävän jatkuvasti tietoa käyttäjistään. Jos ihminen haluaa käyttää internetiä niin sanotulla ”paremmalla tietosuojalla”, some-palveluita on Kankaalan mukaan syytä välttää ja suosia sellaisia palveluita, jotka lupaavat olla keräämättä tietoja mainostamista varten.
– Tämäkin on toki nykyinternetissä todella vaikeata, sillä tietojamme mainostuskäyttöön kerätään niin monessa yhteydessä.
– Haluan alleviivata, että tämä on enemmän tietosuojakysymys, kuin varsinainen tietoturvaan liittyvä asia, vaikka tietosuoja ja tietoturva ovatkin osittain päällekkäisiä käsitteitä, Kankaala jatkaa.
LUE MYÖS:
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua
Kuunteleeko älypuhelimesi sinua? Asian voi tarkastaa helpolla keinolla
Puhelimesi lähettää jatkuvasti tietoa sijainnistasi, näin sen voi estää