Viimeaikainen Kremlin ja Venäjän tiedotusvälineiden Moldovan uhkaamiseen tähtäävä retoriikka todennäköisesti rohkaisee edelleen Moldovan Venäjä-mielisiä separatistijohtajia yrittämään kylvää poliittista epävakautta ja jakautumista Moldovaan, arvioi ajatushautomo Institute for the Study of War.
Venäjän tukeman Moldovasta irtautuneen Transnistrian presidentti Vadim Krasnoselski väitti TASSin haastattelussa tiistaina, että Moldovan lisääntynyt sotilasbudjetti, yhteiset harjoitukset Naton kanssa sekä sotilaalliset tuet ja tarvikkeet Euroopan valtioilta ovat todisteita Moldovan toiminnasta. Kyseessä on hänen mukaansa ”militarisointi”, joka uhkaa Transnistriaa.
Krasnoselski väitti, että Transnistria ei uhkaa Moldovaa ja torjui ajatuksen, että Moldovan joukkojen muodostamispyrkimykset johtuvat halusta puolustaa itseään huolimatta siitä, että venäläiset joukot ovat miehittäneet Transnistriaa vuodesta 1992 lähtien. Verukkeena oli Venäjän Transnistrian etnisen venäläisen ja venäjänkielisen väestön suojeleminen.
Krasnoselski vahvisti myös vuonna 2018 sitoutuneensa varmistamaan, että Transnistriasta tulee lopulta osa Venäjää.
Krasnoselski väitti edelleen, että Moldova ”hyökkäsi aikaisemmin petollisesti (Transnistrian) rauhanomaisiin kaupunkeihin” ja on syyllistynyt ”valtaviin” ihmisoikeusloukkauksiin.
Krasnoselski syytti Moldovaa vuoropuhelun lopettamisesta Transnistrian kanssa ja aiemmin tehtyjen sopimusten pettämisestä.
Hän myös väitti, että Moldova ”seuraa johdonmukaisesti eskaloitumisen polkua” ja totesi uhkaavasti, että Moldova ”kantaa vastuun väistämättömistä seurauksista”.
ISW arvioi aiemmin, että Venäjä pyrkii tiedotuksessaan horjuttamaan Moldovaa ja perustelemaan tulevia kampanjoita esittämällä, että venäjän kielen puhujia on suojeltava Moldovassa.
– Tämä on lähestymistapa, joka vastaa läheisesti niitä, joita käytettiin perustelemaan täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, ajatushautomo toteaa.
