Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli työeläkeyhtiö Varmaan 5 644 kappaletta vuonna 2023. Määrä kasvoi edellisvuodesta 5,4 prosentilla.
– Vuoden 2022 tapaan eniten kasvua oli yli 60-vuotiailla hakijoilla, 13,4 prosenttia. Lähes 70 prosenttia hakijoista oli yli 45-vuotiaita, Varman palvelujohtaja Sanna Salminen kertoo.
Myönnettyjen täysien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkamisikä oli 52,5 vuotta. Miesten osuus myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä oli 63,7 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös osaeläkkeenä, josta voi saada ennakkopäätöksen. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden ennakkohakemukset kääntyivät vuonna 2023 kasvuun (3,1 %). Erityisesti naiset hakivat ennakkopäätöstä (7,7 % kasvua). Uudet alkaneet osaeläkkeet kuitenkin vähenivät 7,3 prosenttia.
Tämän taustalla on mielenterveysperusteisten hakemusten merkittävä osuus ja näiden hakemusten keskimääräistä korkeampi hylkäysosuus.
Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä kuljetus- ja rakennusalan työntekijöille
Uusissa työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöt olivat keskeisin työkyvyttömyyden syy, osuus oli 34,8 prosenttia. Naisilla osuus oli peräti 43,2 prosenttia, miehillä selvästi matalampi, 30 prosenttia. Toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, 25,8 prosenttia.
– Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä myönsimme rakennus- ja kuljetusalojen työntekijöille, ja heillä tyypillisin työkyvyttömyyden syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten myönsimme eläkkeitä hoiva- ja sosiaalialan työntekijöille, Salminen kertoo.
Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus oli edellisvuosien tapaan varsin suuri, noin 40 prosenttia. Taustalla ovat nuorten henkilöiden hakemusten sekä mielenterveysperusteisten hakemusten keskimääräistä korkeammat hylkäysosuudet.
– Mitä nuorempi hakija on, sitä enemmän työkyvyttömyyden arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden yleistä luonnetta, siis sitä, että vaikka hakija olisi työkyvytön juuri omaan työhönsä, hänellä usein on työkykyä muihin saatavilla oleviin töihin, joita hänen voidaan kohtuudella edellyttää koulutuksensa ja työhistoriansa perusteella tekevän, ylilääkäri Jan Schugk taustoittaa.
– Mielenterveysperusteisissa hakemuksissa korkeampaan hylkäysosuuteen vaikuttavat osaltaan hoidon puutteet sekä työkyvyttömyyshakemuksen taustalla olevat elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, sillä työkyvyttömyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vain sairauden aiheuttama työkyvyn alentuminen, huomauttaa Schugk.
