Valko-Venäjän oppositiovoimien maanpaossa oleva johtohahmo Svjatlana Tsihanouskaja pelkää, että demokratian polusta tulee hänen maassaan ”pitkä ja vaikea”. Helsingissä vierailulla oleva Tsihanouskaja korosti, että oppositio tarvitsee tässä vahvaa tukea kaikilta demokraattisilta valtiolta. Venäjän tavoitteet on pysäytettävä niin Ukrainassa kuin Valko-Venäjälläkin.
– Kun puhumme Valko-Venäjän tulevaisuudesta, puhumme koko Euroopan tulevaisuudesta, Tsihanouskaja sanoi ja asetti kysymyksensä näin:
– Haluaako Eurooppa olla vapaa vai antaa valtaansa hirmuhallitsijoille?
Valko-Venäjän merkittäviä oppositiopoliitikkoja on paraikaa koolla Helsingissä, jossa he keskustelevat maan tulevaisuudesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja sen Suomen valtuuskunnan järjestämässä seminaarissa torstaina ja perjantaina.
Tsihanouskajan mukaan Venäjällä on samat valtapoliittiset tavoitteet niin Ukrainassa kuin Valko-Venäjälläkin, mutta keinot ovat erilaiset. Ukrainaa murennetaan sodassa tankeilla, kun taas naapurimaassa Aljaksandr Lukashenka on valjastettu Venäjän jatkeeksi.
– Hän on valmis myymään maamme pala palalta (Vladimir) Putinille vain säilyäkseen vallassa.
Tsihanouskajan mukaan tavoitteena on oltava, että Lukašenka saadaan oikeuden eteen ja vastuuseen rikoksistaan ihmisyyttä vastaan. Suomalaismedialle Tsihanouskaja esitti myös toiveen, ettei Lukashenkaa kutsuttaisi presidentiksi.
– Kehottaisin muotoilemaan tämän uudelleen, ettei hänen asemaansa legitimoitaisi näin. Hän on rikollinen.
Valko-Venäjällä toistatuhatta poliittista vankia
Opposition presidenttiehdokkaana vuoden 2020 vaaleissa ollut Tsihanouskaja on ollut maanpaossa Liettuassa ja pyrkinyt organisoimaan sieltä käsin Lukashenkaa vastustavien oppositiovoimien toimintaa. Tsikhanouskaja on tuomittu kotimaassaan yli 15 vuodeksi vankeuteen, käytännössä tekaistuin syyttein ”joukkolevottomuuksien valmistelusta” ja ”vihan yllyttämisestä”.
”Valko-Venäjän viranomaiset ovat luottaneet jatkuvaan tukahduttamiseen pitääkseen oppositioliikkeen loitolla. Viranomaisten vastustajia ja arvostelijoita, toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja ja rauhanomaisiin mielenosoituksiin osallistuvia kansalaisia vastaan nostettu rikosoikeudellinen syytteeseenpano on edelleen keskeinen sortotyyppi, ja se on johtanut sadat tuhannet valkovenäläiset pakenemaan maasta paeta tätä hallintoa”, kirjoittaa Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja parlamentaarisen yleiskokouksen Valko-Venäjä-raportoija Kimmo Kiljunen (sd.) tuoreessa ”A democratic future” -raportissaan.
Ihmisoikeuskeskus Viasnan mukaan poliittisten vankien kokonaismäärä marraskuussa 2023 Valko-Venäjällä oli 1 456. Todellisuudessa heitä arvioidaan olevan kuitenkin enemmän.
”Heiltä (poliittisilta vangeilta) on riistetty oikeus puhelinkeskusteluihin ja tapaamisiin, mukaan lukien oikeus tavata asianajajiaan. Lähes kaikki poliittiset vangit ovat merkittävästi rajoitettuja kirjeenvaihdossa ja tapaamisissa sukulaisten ja asianajajien kanssa. Kidutusta ja epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua esiintyy säännöllisesti ja järjestäytyneenä, ja poliittisten vankien perusterveydenhuolto on vakavasti estetty”, todetaan raportissa.
Elokuussa 2022 Valko-Venäjän demokraattiset voimat pääsivät sopimukseen Tsihanouskajan johtaman kollektiivisen ”kabinetin” perustamisesta, mikä on auttanut yhdistämään opposition ponnisteluja.
Venäjä tavoittelee hajaannusta Euroopassa
Helmikuussa 2024 Valko-Venäjällä on määrä järjestää parlamentti- ja paikallisvaalit. Tshikhanouskajan näkemys tulevista vaaleista on selvä:
– Näillä niin kutsutuilla vaaleilla ei ole mitään tekemistä todellisten vaalien kanssa.
Tsihanouskajan mielestä Valko-Venäjän tulevaisuuden tavoitteena on oltava jäsenyys EU:ssa. Talvisodassa taistellutta Suomea, joka on nyt jäsenenä sekä EU:ssa ja Natossa, Tsihanouskaja luonnehtii ”roolimalliksi, josta haluamme ottaa oppia”.
Tsihanouskajalta kysyttiin tiedotustilaisuudessa näkemyksiä Venäjän hybridivaikuttamisesta Suomen itärajalla ja Suomen keinoja ja kykyä vastata tähän.Valko-Venäjän oppositiojohtajan mielestä Venäjän tavoitteena on aiheuttaa hajaannusta Euroopassa ja pyrkiä itärajalla vaikuttamaan suomalaisten mieliin luomalla vastakkainasettelua.
Tsihanouskaja kertoi keskustelleensa asiasta Helsingissä pääministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa ja suomalaisten ymmärtävän itärajan sulkutoimet ja että kyse on kansalaisten suojelemisesta.
LUE MYÖS:
Elina Valtonen: Valko-Venäjän tulevaisuus kytkeytyy Ukrainan tulevaisuuteen
