Vaalien supervuoteen suunnataan tilanteessa, jossa kansainvälinen toimintaympäristö pysyy hyvin epävarmana ja kansainvälistä kauppaa on vaikea ennakoida. Vaaleilla ja vuoden tapahtumilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia myös Suomen vientiin, kauppasuhteisiin ja maailmantalouteen, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) perjantaina pitämässään infossa.
EK:n mukaan taloudessa ja kaupassa on maailmanlaajuisesti siirrytty hitaan kasvun kauteen, johon vaikuttaa korko- ja inflaatiokehitys. Samaan aikaan maailma on jakautumassa erilaisiin samanmielisten kauppablokkeihin, joilla on väistämättä vaikutus yrityksiin ja globaaleihin arvoketjuihin. EK käyttää tästä termiä ”geotsunami”.
Aasian maat toimivat tällä hetkellä maailmantalouden veturina: 75 prosenttia maailmantalouden kasvusta tulee sieltä. Tämä tulee näkymään myös Suomen vientiyritysten toiminnassa.
Yritykset hajauttavat Kiina-riskejä
EK:n mukaan Kiina ei ole enää voimakkaan kasvun eldorado.
Kiinan markkinapotentiaali on suunnaton ja Kiina-kauppaan liittyy yritysten näkökulmasta edelleen paljon mahdollisuuksia. Maa on teollinen johtaja esimerkiksi lääke- ja autoteollisuudessa.
Yritysten suhtautuminen Kiinaan on kuitenkin jakautunut. Kyselyiden mukaan noin kymmenesosa länsimaisista ja amerikkalaisista yrityksistä on ilmoittanut jättävänsä kokonaan Kiinan markkinat. Osa yrityksistä on hajauttamassa liiketoimintojensa Kiinaan liittyvää riskiä. Osa yrityksistä näkee edelleen Kiinan vetovoimaisena markkinana.
– Yhdessä yössä näistä Kiina-riskeistä ja riippuvuuksista emme voi luopua, totesi EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori EK:n infotilaisuudessa.
Kiinan valtio on sääntelyn kautta kaventanut länsimaisten toimijoiden markkinoille pääsyä ja estänyt sen tietyillä toimialoilla. Myös EU on kiristänyt Kiinan tuontia.
Vuoren mukaan yritykset joutuvat ottamaan huomioon myös tiettyjä markkinariskejä. Kiinan talouskasvu hiipuu, nuorisotyöttömyys on suurta, väestö ikääntyy, ja markkinakupla voi puhjeta jossain vaiheessa pahemminkin.
Vaalien supervuosi alkaa lauantaina, kun Taiwanissa pidetään presidentin- ja parlamenttivaalit.
Vuori arvioi, että jos Taiwanin vaalit johtaisivat maassa kehitykseen, jonka Kiina näkisi riskinä yhdentymiselle, Kiina väistämättä reagoisi jollain aikavälillä joko sotilaallisesti tai muulla tavoin.
Vuori viittaa ajatushautomo Atlantic Councilin analyysiin, joka arvioi, että mahdollisessa kriisitilanteessa ensin G7-maat, EU ja USA arvioivat, ovatko sotilaalliset toimet mahdollisia sekä suuntaisivat sanktioita finanssimarkkinoille ja kiinalaisiin toimijoihin. Tämän jälkeen jäisi nähtäväksi, kuinka Kiina reagoisi vastatoimillansa eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin toimijoihin.
Suomalaisten yritysten liikevaihto Kiinaan oli vuonna 2021 lähes 15 miljardia euroa. Kiinan suorat sijoitukset Suomeen ovat noin 4,6 miljardia euroa.
– Suomi on eräillä kuluttajatuotteiden ja teknologian sektoreilla hyvin riippuvainen Kiinasta. Jos Kiinan kauppa yhdessä yössä loppuisi, niin valitettavasti näiltä osin olisimme vaikeuksissa. Se vaikuttaisi väistämättä teollisuuteen, talouteen ja kuluttajien käytettävissä oleviin tuotteisiin, Vuori arvioi.
Trumpin voitto toisi tuontitullit?
Yhdysvallat suuntaa presidentinvaaleihin marraskuussa. Republikaanien Donald Trumpin uusi kausi voisi tuoda yllätyksiä.
– Positiivista on, että Trumpille on tärkeää talouskasvu. Todennäköisesti hän yrittäisi saada Yhdysvaltain talouden kasvamaan erinäisillä verohuojennuksilla entistä voimakkaammin. Tämä lisäisi Suomen vientiä Yhdysvaltoihin ja heijastuisi myönteisesti maailman talouteen, Vuori analysoi.
Hän muistuttaa, että osavaltioilla on Yhdysvalloissa hyvin itsenäinen asema ja ne voivat jatkaa omia toimiaan, esimerkiksi ilmastopolitiikassa, joka voi erota Trumpin liittovaltiotason linjauksista.
Vuori korostaa myös kansallisen turvallisuuden avaavan Suomelle mahdollisuuksia.
– USA:n puolustushallinto julkaisee uuden teollisuusstrategiaansa ja ennakkotietojen mukaan siellä viitataan paljon kansainväliseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen myös elinkeinoelämän kanssa. Tämä on momentum, johon Suomen kannattaa tarttua, Vuori alleviivaa.
Epävarmuuksia on ilmassa paljon. Eri analyysien mukaan Yhdysvallat jättäisi Trumpin voittaessa Pariisin ilmastosopimuksen ja sen seurauksena maan ilmastotoimet lykkääntyisivät, vaikka osavaltiot ja yritykset voivat viedä niitä eteenpäin.
– Todennäköisesti Trump jatkaisi toimia, jolla Kiina koitetaan laittaa kuriin, mitä hän teki jo edellisellä kaudella, Vuori arvioi.
Huolestumista herättää myös Trumpin suhtautuminen Venäjään, Ukrainan sotaan ja presidentti Vladimir Putiniin.
Viennin näkökulmasta huolia tuovat Trumpin puheet siitä, että hän asettaisi kaikille ulkomaisille tuotteille 10 prosentin lisätullin.
– Se koskettaisi myös Suomen vientiä USA:han. Tämä väistämättä vääristäisi kilpailua ja vaikuttaisi Suomen tavaravientiin USA:han. Sitä kautta osa viennin imusta häviäisi, Vuori arvioi.
Vuori mainitsee Suomen näkökulmasta huolestuttavana tilanteen, jossa Trump päättäisi jättää Naton ja maailman kauppajärjestön WTO:n.
– Kummastakin irtaantuminen toisi epävarmuutta sekä puolustuksellisesti että taloudellisesti. Suomen maariski väistämättä kasvaisi ulkomaisten sijoittajien silmissä.
Suomalaisten yritysten liikevaihto Yhdysvalloissa oli lähes 30 miljardia euroa vuonna 2021. Yhdysvaltalaisten suorat sijoitukset Suomeen olivat vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa.
– Viestimme on, että USA:n markkina vetää ja on jatkossakin hyvä vientimarkkina suomalaisille yrityksille, vaikka tiettyjä haasteita voi tulla esimerkiksi ylimääräisten tullien kautta. Turvallisuus ja teollinen kyvykkyys avaavat uusia mahdollisuuksia. ’Go west’ on meidän viestimme, Vuori kiteyttää.
EU:ssa valtiontukikilpailu
Euroopan unionissa mielenkiintoiseksi keskustelunaiheeksi on noussut valtiontukikilpailu unionin sisällä. Sisämarkkinasääntöjä liudennettiin koronan aikana ja ne tulevat myös jossain määrin jatkumaan.
Suomalaisille yrityksille tämä on hankala tilanne, koska Saksa ja Ranska tukevat maihinsa kohdistuvia investointeja. EK nostaa esiin suomalaisten yritysten pärjäämisen valtiontukikilpailussa Euroopassa ja toisaalta Euroopan menestymisen globaalissa maailmassa. Valtiontuet suuntautuvat erityisesti vihreän teknologian massatuotannon tukemiseen sekä energiahintojen hillitsemiseen.
Kesäkuun eurovaalien jälkeen EU:ssa alkaa Unkarin puheenjohtajakausi. Jos EU:ssa joudutaan vaikeisiin ratkaisuihin, epävarmuutta aiheuttaa myös, kuinka Viktor Orbanin puheenjohtajuus tulee vaikuttamaan EU:n linjauksiin.
