Kansainvälinen IARC-syöväntutkimuskeskus arvioi alkoholin käytön vaikutusta seitsemän eri syövän riskiin. Raportti julkaistiin arvostetussa New England Journal of Medicine-tiedejulkaisussa.
Sen mukaan on vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että alkoholin säännöllisen käytön vähentäminen tai lopettaminen vähentää suu- ja ruokatorvisyöpiä.
– Tipaton tammikuu ei riitä, mutta alkoholin käytön vähentäminen pysyvästi voi merkittävästi pienentää kaikkien alkoholiin liittyvien syöpien riskiä, ja samalla myös alkoholiongelmia ja muita alkoholisairauksia, sanoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikko Salaspuro.
Salaspuro oli mukana raportin kokoamisessa. Hän on tutkinut alkoholiperäisten syöpien syntymekanismeja yli 30 vuoden ajan Helsingin yliopistossa ja HUSissa. Salaspuron ohjauksessa aiheesta on valmistunut 11 väitöskirjaa ja 62 tieteellistä julkaisua. Nämä tutkimukset olivat avainasemassa raportin laadinnassa.
Alkoholi muuntuu elimistössä syöpää aiheuttavaksi
Alkoholi lisää syövän riskiä, kun elimistön bakteerit ja hiivat muuttavat ruoansulatuskanavassa olevan alkoholin syöpää aiheuttavaksi asetaldehydiksi. Asetaldehydi on DNA:han sitoutuva yhdiste, joka pystyy aiheuttamaan syöpään johtavia mutaatioita sekä estämään kromosomivaurioiden korjaantumisen. Alkoholi sellaisenaan ei ole syöpää aiheuttava.
Salaspuron tutkimusryhmä on osoittanut geenitutkimusten avulla asetaldehydin ja yläruoansulatuskanavan syöpien syy-seuraussuhteen sekä selvittänyt syljen ja paksusuolen sisällön asetaldehydipitoisuutta sääteleviä tekijöitä alkoholia nautittaessa.
Suolistoon menee alkoholia verenkierron kautta. Alkoholin vaikutukset suolistoon ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja raportissa todetaan näytön alkoholinkäytön lopettamisen syöpäriskiä vähentävästä vaikutuksesta olevan heikko. Näyttöä asetaldehydin osuudesta maksa- ja rintasyövän syntymekanismeihin ei raportin mukaan ole, vaan niihin alkoholi vaikuttaa kiertoteitse.
Tupakointi moninkertaistaa alkoholin aiheuttaman syöpäriskin
Raportissa huomioitiin myös suomalaisten tutkimukset säännöllisen tupakoinnin ja alkoholin yhteisvaikutuksesta: suun mikrobit tuottavat etanolista kaksinkertaisen määrän asetaldehydiä tupakoimattomaan verrattuna.
Tupakansavu sisältää asetaldehydiä, ja Salaspuron tutkijaryhmä on osoittanut, että tupakansavun asetaldehydi liukenee osittain sylkeen. Suun asetaldehydialtistus on alkoholia nauttineella ja tupakoivalla henkilöllä seitsenkertainen tupakoimattomaan verrattuna.
Raportissa todetaan, että alkoholi ja tupakka aiheuttavat samantyyppisen asetaldehydin syntyprosessin myös nielussa ja kurkunpäässä. Alkoholinkäytön lopettaneilla on 31 prosenttia pienempi suhteellinen riski saada kurkunpääsyöpä verrattuna alkoholia säännöllisesti käyttäviin.
Vuonna 2020 maailmassa sairastui arviolta noin 741 000 henkilöä alkoholin aiheuttamaan syöpään.
