Verkkouutiset

Alexander Stubb. Kuva: Kokoomus

Alexander Stubb: Venäjän kanssa on vältettävä ajautumista kahdenvälisiin järjestelyihin

Presidenttiehdokkaan mukaan Suomen on toimittava tiiviissä yhteistyössä EU- ja Nato-liittolaistemme kanssa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Keskustelu on käytävä rauhassa ja maltilla, tiiviissä vuoropuhelussa läntisten liittolaistemme kanssa, Alexander Stubb linjaa.

Entinen pääministeri ja keskustan kaksinkertainen presidenttiehdokas Matti Vanhanen laati ensi kerran vuoden 2012 presidentinvaaliin ”Vanhasen vaalikoneen”. Se oli huomiota saanut sarja kovia kysymyksiä silloisille ehdokkaille. Vanhanen oli itse presidenttiehdokas vaaleissa 2006 ja 2018.

Meneillään olevaan presidentinvaaliin Matti Vanhanen laati vastaavan 15 polttavan ehdokaskysymyksen sarjan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Verkkouutisille. Se julkaistiin 15.11.2023.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb kävi nämä uudet kysymykset läpi tammikuun alussa. Seuraavassa ovat Vanhasen 15 kysymystä ja Stubbin vastaukset niihin lihavoituina.

 

VANHASEN VAALIKONE 2024

1. Matti Vanhanen: Edessä on Naton huippukokous ja asialistalla on ehdotus uuden suosituksen antamisesta puolustukseen käytettävien varojen määrästä. Tiedetään, että ministeritasolla suosituksesta ei ole saatu valmista neuvottelutulosta ja että osa jäsenmaista vaatii huippukokouksessa tuntuvaa korotusta tasoon. Vaikka kyse on suosituksesta, katsotaan sen sitovan uuden jäsenmaan budjettivaltaa käyttävän eduskunnan kädet. Kuka osallistuu tähän huippukokoukseen Suomen neuvottelijana?

Alexander Stubb: Nato-huippukokouksissa Suomea edustaa lähtökohtaisesti presidentti. Suomen kannat valmistellaan aina perustuslain mukaisessa yhteistoiminnassa.

2. Puutteellisilla maahantulopapereilla Suomeen Venäjältä tulevien ihmisten määrä jatkaa tasaista kasvuaan. Venäjä on julkisuuden kautta vihjannut, että olisi hyvä, että valtioiden johto neuvottelisi tilanteesta. Kyse on ihmisistä, joiden oleskelulupa Venäjällä on päättynyt. Miten reagoitte?

AS: Suomen on vältettävä kahdenvälisiin järjestelyihin ajautumista Venäjän kanssa ja toimittava tiiviissä yhteistyössä EU- ja Nato-liittolaistemme kanssa. En pidä järkevänä lähteä julkisesti spekuloimaan, mitä tarkalleen tultaisiin tekemään jossakin tietyssä tilanteessa.

3. Pohjoismaiden sisältä on tullut aloite, jonka mukaan Pohjoismaiden olisi asetettava yhteiseksi ulkopoliittiseksi prioriteetikseen Israelin ja Palestiinan kysymyksen ratkaisu kahden valtion mallilla. Osana pysyvää ratkaisua olisi myös vaatimus kompromissin neuvottelusta ns. Länsirannan asutuksesta, josta Israelin on ainakin osittain vetäydyttävä. Olisitteko valmis ryhtymään tähän työhön?

AS: Kannatan kahden valtion mallia ja olen sitoutunut toimimaan sen edistämiseksi.

4. Ahvenanmaan Maapäivävaaleissa on syntynyt enemmistö, joka esittää kansainvälisissä sopimuksissa olevien Ahvenanmaan sotilaallista asemaa koskevien määräysten yksipuolista hylkäämistä. Olette menossa avaamaan Maapäiviä, mikä on viestinne maakunnalle?

AS: Ahvenanmaan asemasta voidaan keskustella, mutta keskustelu on käytävä rauhassa ja maltilla, tiiviissä vuoropuhelussa läntisten liittolaistemme kanssa. Myös ahvenanmaalaisia on kuunneltava. Totean kuitenkin, että Ahvenanmaan asemasta ei ole muodostunut esimerkiksi Nato-jäsenyysprosessimme aikana minkäänlaista ongelmaa, eikä meidän kannata myöskään itse omatoimisesti lähteä rakentamaan siitä sellaista.

5. Voimavarojen säästämiseksi kolmen Pohjoismaan ilmavoimat ovat ideoineet mallia, jossa maat sopisivat valtiosopimuksella erillisen ilmavoimien yhteisen esikunnan perustamista huolehtimaan maiden pohjoisimpien osien aina Huippuvuoria myöten ilmavalvonnan ja puolustuksen järjestämisestä. Esikunta ohjaisi kansallisuuteen katsomatta koneet vuorotellen valvomaan koko aluetta. Miten suhtautuisitte?

AS: Kun aikanaan kaikki pohjoismaat ovat Naton jäseniä, eri puolustushaarojen johto- ja komentorakennekysymykset on tarkasteltava siinä kehikossa. En lähde tässä kohtaa tekemään vahvoja kannanottoja.

(jatkuu kuvan jälkeen)

Vasemmalta ulkoministeri Alexander Stubb ja pääministeri Matti Vanhanen marraskuussa 2009. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

6. Valintanne jälkeen Venäjän presidentinhallinto esittää onnittelupuhelun käymistä kanssanne. Otatteko puhelun vastaan?

AS: En.

7. Eduskunnasta pyydetään kautenne alkumetreillä ulkoministeriöltä ulkoasiainvaliokunnan käyttöön salaista keskustelumuistiota teidän ja USA:n presidentin välisestä puhelinkeskustelusta. Kuulette pyynnöstä, miten reagoitte?

AS: Ulkoasiainvaliokuntaa informoitaisiin tällaisista asioista tarpeellisessa laajuudessa sitä varten järjestettävissä kuulemisissa.

8. Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö kertoi, että puolustusvoimat tai tiedustelupalvelut saattavat tehdä asioita, joista ylintä johtoa ei informoida – viitaten epäilyihin Ukrainan osuudesta kaasuputkien räjäytykseen Itämerellä. Hyväksyisittekö, että teiltä pimitettäisiin olennaisia asioita?

AS: Lähtökohta on, että presidenttiä informoidaan kaikista tärkeistä asioista ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla.

9. Itäisen Suomen maakunnat Kaakkois-Suomesta Lappiin pyytävät teitä puhujaksi seminaariin, jonka ilmeisenä tarkoituksena on osoittaa, että hallitus ei ota alkuunkaan tosissaan Venäjä-politiikan aiheuttamien talousongelmien kompensoimista itäiselle Suomelle. Seminaarin otsikko on: ”Kuihtuva Itä-Suomi on turvallisuusongelma”. Miten vastaatte puhujapyyntöön?

AS: Riippuu tapahtuman tarkemmasta ohjelmasta. Jos kyse on ensisijaisesti lähinnä talouspolitiikan alaa koskevista aiheista, todennäköisesti ohjaisin kääntymään valtioneuvoston puoleen.

10. Maaliskuussa Venäjän uudeksikin presidentiksi on valittu Vladimir Putin. Pyydättekö häneltä aikaa onnittelupuhelulle?

AS: En.

11. Kiinan korkein valtiojohto esittää aloitteen Pohjoismaiden ja Kiinan huipputapaamisen järjestämiseen, jossa aiheena olisi talousyhteistyön mahdollisuuksien kehittäminen. Osallistujat muista Pohjoismaista ovat pääministerit. Kuka Suomea mielestänne edustaisi? Entä jos kyse on Yhdysvaltojen presidentin aloitteesta?

AS: Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suhteet Kiinan ja Yhdysvaltain kanssa kuuluvat selvästi ulkopolitiikan alaan. Näin ollen presidentti edustaisi Suomea näissä tapaamisissa.

12. Terrorismirikosten valmistelusta vankilaan tuomitut nuoret anovat armahdusta ja vetoavat siihen, että innostuivat maahanmuuttokritiikistä ja että heidän toimintansa oli yksinkertaisesti ajan virran mukana kulkevaa ajattelematonta hölmöyttä. Armahdatteko?

AS: Todennäköisesti en armahtaisi.

13. Miten määritätte omin sanoin linjanne suhteessa asekaupan käymiseen sotaa käyvän maan kanssa?

AS: Tällaisesta asiasta on aina käytävä perusteellinen tapauskohtainen harkinta. Aseavun toimittaminen oikeutettua puolustustaistelua käyvälle maalle kuten Ukrainalle on hyväksyttävää ja YK:n peruskirjan mukaista.

14. Hyväksyykö Suomi johdollanne siviiliväestöä vastaan suuntautuvat hyökkäykset?

AS: Suomi ei hyväksy hyökkäyksiä siviiliväestöä vastaan.

15. Pidättekö ylipäällikkyyden kaikissa tilanteissa itsellänne?

AS: Pidän. Ylipäällikön rooli on yksi tasavallan presidentin tärkeimmistä tehtävistä. Sotilaskäskyasioista presidentti päättää esittelystä. Selvää on, että käyttäisin neuvonantajina maan parhaita sotilasasiantuntijoita.

LUE MYÖS:
Kovimmat kysymykset presidenttiehdokkaille – tässä tulee jo perinteinen Vanhasen vaalikone (VU 15.11.2023)

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)