Esitutkinta viime viikolla maastorajan yli saapuneiden turvapaikanhakijoiden osalta jatkuu, kertoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Heikki Ahtiainen Verkkouutisille. Heitä epäillään valtionrajarikoksista.
Parikkalaan saapuneet neljä henkilöä ovat Syyrian kansalaisia ja Lappeenrannassa rajan ylittäneet 11 henkilöä ovat Iranin kansalaisia. Ahtiainen ei kommentoi, millaisia henkilöpapereita tulijoilla on ollut mukanaan.
– Esitutkinta on kesken. Nyt selvitetään taustoja ja millaisia avustajia [Venäjän puolella] heillä on ollut. Asian selvittely jatkuu Venäjän rajaviranomaisten kanssa, yhteistyö on ollut ihan toimivaa, sanoo Ahtiainen, jonka mukaan tutkinnoissa voi kestää vielä viikkoja.
Yle kertoi joulukuussa, että satelliittikuvissa näkyy Venäjän rajavyöhykkeellä neuvostoaikainen piikkilanka-aita ja paikoin kaksikin valvontalinjaa. Ahtiainen on niukkasanainen siitä, miten henkilöt ovat päässeet ohittamaan Venäjän puolen rajavalvonnan.
– En ota tässä kohtaa tutkintaa kantaa, kuinka pitkälle ja miten heitä on avustettu, enkä myöskään kommentoi Venäjän puolen rajavalvontaa tai miten sieltä on päästy tulemaan läpi.
Rajan yli on pelätty soluttautuvan jopa rikollisia. Sellaisesta ei Ahtiaisen mukaan kuitenkaan ole saatu viitteitä.
– Rajaseutujen asukkaat voivat olla ihan rauhallisin mielin.
Joutsenon vastaanottokeskukseen majoitetut neljä 18-22-vuotiasta syyrialaismiestä ovat kertoneet Helsingin Sanomille ja Ylelle löytäneensä salakujettajan Telegramista, jolle he maksoivat kukin 6000 euroa.
Matka Pietarista rajan tuntumaan hoitui tadžikistanilaisten Yandex-taksikuskien kyydissä, jonka jälkeen piti jatkaa jalan. Miesten mukaan tuntien taival metsän läpi tuli yllätyksenä, sillä he luulivat rajan olevan auki. Heidän mukaansa Venäjällä on jopa 2000-3000 tulijaa odottamassa Suomeen pääsyä ja rajanylityspaikkojen aukeamista.
Ahtiainen ei arvioi mahdollista Suomeen pyrkivien määrää.
– Se on varmaa, että toisella puolen rajaa on kolmansien maiden kansalaisia, jotka haluavat tulla Suomeen ja Eurooppaan.
Maastorajan valvontaa on tehostettu viime syksystä lähtien.
– Suunnitelmavalmius on olemassa myös sen suhteen, jos maastorajan ylitykset lähtevät kovasti laajenemaan. Yksityiskohtiin en ota kantaa. Toki meillä on pelkästään Kaakkois-Suomessa rajaa 200 kilometriä, Ahtiainen toteaa.
– Ehkä se sanoma olisi tässä kohtaa, että ei kannata laittaa henkeään alttiiksi ja lähteä näillä keleillä, kylmässä ja pimeässä ylittämään rajaa.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi MTV:lle viikonloppuna, että hallitus varautuu itärajan tilanteen suhteen eri tapahtumakulkuihin.
– Nyt tehdään virkavalmisteluina erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jota sitten tuodaan
aikanaan julkisuuteen, Valtonen kertoi.
Toistaiseksi kaikki päätökset olleet kielteisiä
Maahanmuuttovirasto Migristä kerrotaan, että syksyllä itärajan yli tulleille turvapaikanhakijoille on tehty tähän mennessä noin 50 päätöstä, pääsääntöisesti niiden noin 200 hakemuksen joukosta, jotka on ohjattu nopeutettuun puhutteluun.
– Näistä kaksi kolmasosaa on ollut kielteisiä päätöksiä ja kolmasosa raukeamispäätöksiä. Yhtäkään myönteistä päätöstä ei ole tehty. Kielteisen päätöksen hakemukseensa saaneet henkilöt ovat noin 10 eri maasta. Määrällisesti eniten itärajan kautta tulleista hakijoista kielteisiä päätöksiä on tehty Irakin, Somalian ja Intian kansalaisille, selventää turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen Verkkouutisille.
Raukeamispäätös tarkoittaa, että hakija on todennäköisesti lähtenyt pois Suomesta tai peruuttanut hakemuksensa.
Itärajan yli on saapunut reilut tuhat kolmansien maiden kansalaista. Lehtinen huomauttaa, että itärajan tilanteen ”ollessa päällä” Migri on käsitellyt myös muita turvapaikkahakemuksia, joita viime vuonna jätettiin Suomessa kaikkiaan yli 5000.
– Marraskuun alusta lähtien päätös on tehty yhteensä noin 850 turvapaikkahakemukseen.
Lehtisen mukaan turvapaikkaprosessi on jo lähtökohtaisesti työläs, sillä jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti.
– Turvapaikkatutkinnassa selvitetään hakijan henkilötiedot, matkareitti ja hakijan esittämät perusteet kansainvälisen suojelun saamiseksi.
– Itärajan kautta tulleiden hakijoiden osalta hieman tutkintaa helpottavana tekijänä on se, että heillä on pääsääntöisesti kotimaansa myöntämä matkustusasiakirja. Muuta kautta Suomeen tulleilla turvapaikanhakijoilla on yleisempää, että he ei eivät esitä matkustusasiakirjaa, mikä hidastaa osaltaan tutkintaa, Lehtinen kertoo.
Migrin työntekijöitä on koulutettu tunnistamaan maakohtaisia tai profiilikohtaisia viitteitä, jotka liittyvät turvallisuusuhkiin.
– Turvallisuuteen ja rikollisuuteen liittyviin asioihin liittyen yhteistyö on tiivistä Rajavartiolaitoksen, poliisin, Supon ja Maahanmuuttoviraston välillä, hän kuittaa.
Migrin tietojärjestelmästä ei voi yksilöidä, paljonko itärajan ylittäneistä kielteisen päätöksen saaneista on valittanut hallinto-oikeuteen, mutta Lehtinen sanoo yleisellä tasolla, että kielteisistä päätöksistä valitetaan lähes aina.
Vapaaehtoinen paluu on ensisijainen tapa palata kotimaahan ja siitä infotaan Lehtisen mukaan henkilöitä prosessin eri vaiheissa. Mikäli paluu ei suju vapaaehtoisesti, kyseeseen tulee pakkopalautus. Suomi ei kuitenkaan palauta konfliktien keskelle, kuten esimerkiksi Agfanistaniin, Syyriaan tai Jemeniin.
Poliisihallitus kertoi marraskuussa, että tällä hetkellä Irakiin palautukset toimivat varsin hyvin, kun taas palautuksissa Somaliaan on ollut suuria haasteita.
LUE MYÖS:
Latvian ex-ministeri neuvoo Suomea: Rajalta ei päästetä ketään, sana ”turvapaikka” ei kiinnosta
