Pohjois-Korea on tiivistänyt Ukrainan sodan alun jälkeen suhteitaan Kremliin ja toimittanut Venäjän asevoimille huomattavan määrän tykistöammuksia ja ohjuksia. Maan ulkoministeri tapasi kuluvalla viikolla venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin.
Tilanne Korean niemimaalla on tällä hetkellä vaarallisempi kuin kertaakaan vuoden 1950 jälkeen, varoittavat Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välisiin neuvotteluihin osallistunut Robert Carlin ja Stanfordin yliopiston emeritusprofessori Siegfried Hecker 38north-sivuston artikkelissa.
– Tämä voi kuulostaa ylidramaattiselta. Mutta uskomme Kim Jong-unin tehneen strategisen päätöksen sodan aloittamisesta samalla tavalla kuin hänen isoisänsä vuonna 1950, Carlin ja Hecker toteavat.
Sotavalmisteluihin liittyvät teemat ovat olleet näyttävästi esillä Pohjois-Korean valtiollisessa mediassa viime vuoden alusta lähtien. Lännessä yleisesti uskotaan, ettei Kim Jong-un uskaltaisi aloittaa sotatoimia, koska ne tulisivat johtamaan hänen oman hallintonsa romahdukseen.
Pohjois-Korean ajattelun uskotaan kuitenkin muuttuneen merkittävästi vuoden 2019 jälkeen. Edesmennyt diktaattori Kim Il-sung teki vuonna 1990 strategisen päätöksen suhteiden normalisoinnista Yhdysvaltojen kanssa. Tämän oli tarkoitus toimia diplomaattisena puskurina Kiinaa ja Venäjää vastaan.
Monien Pohjois-Korean ulkopoliittisten aloitteiden on toisaalta uskottu olleen vain savuverho, jonka suojissa maan johto yritti vauhdittaa ydinase- ja ohjushankkeitaan.
Robert Carlinin ja Siegfried Heckerin mukaan epäonnistunut huippukokous Vietnamin Hanoissa vuonna 2019 vaikutti merkittävästi Kim Jong-unin näkemyksiin.
He uskovat diktaattorin hakevan nyt sotilaallista ratkaisua ”Korean kysymykseen” eli niemimaan yhdistämiseen. Kim Jong-unin retoriikassa on viitattu ”vallankumoukselliseen sotaan”, jolla Etelä- ja Pohjois-Korea yhdistettäisiin. Laajan yllätyshyökkäyksen todennäköisyys on samalla kasvanut.
Pohjois-Korealla on laaja ydinaseiden arsenaali ja 50–60 ydinkärkeä, joilla voidaan iskeä Etelä-Korean lisäksi Japaniin ja Guamiin.
– Jos olemme oikeassa, niin Kim on uskotellut itselleen, että vuosikymmenten yrityksen jälkeen Yhdysvaltain kanssa ei kannata enää olla yhteydessä. Tällöin hänen viimeaikaiset sanansa ja tekonsa viittaavat sotilaalliseen ratkaisuun, jossa hyödynnetään tätä arsenaalia, Carlin ja Hecker toteavat.
"The situation on the Korean Peninsula is more dangerous than it has been at any time since early June 1950. That may sound overly dramatic, but we believe that, like his grandfather in 1950, Kim Jong Un has made a strategic decision to go to war."https://t.co/jXoDVWjRR2
— Franz-Stefan Gady (@HoansSolo) January 15, 2024
