Nimienkeruu jatkuu aina eduskunnan kesän istuntotauon alkuun saakka, jonka jälkeen lakialoite jätetään eduskunnan keskuskansliaan.
Kansanedustajat toteavat tiedotteessaan, että kerjääminen on lisääntynyt Suomessa viime vuosien aikana, kun maahan on saapunut kerjäläisiä pääasiassa Romaniasta ja Bulgariasta.
– Kerjäämisen kieltämisestä on käyty vuosittain keskustelua julkisuudessa, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole ryhdytty tarvittaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin, Rami Lehto, Olli Immonen ja Jari Ronkainen sanovat.
He toteavat, että kerjääminen on organisoitua toimintaa, johon sisältyy monenlaista rikollisuutta kuten ihmiskauppaa, lasten hyväksikäyttöä, prostituutiota ja muita järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä.
Kerjääminen on muuttunut aiempaa aggressiivisemmaksi, johon myös sisäministeriön asettama työryhmä kiinnitti huomiota raportissaan vuonna 2010. Toiminnallaan kerjäläiset vaikuttavat negatiivisesti kaupunkien viihtyisyyteen ja kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen.
Lakialoitteella pyritään muuttamaan järjestyslain pykäliä siten, että kerjäämisestä voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Lakialoite on samansisältöinen kuin aiemmin viime vaalikaudella jätetty vastaava aloite.
– Kerjääminen ei kuulu turvalliseen ja vakaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja siksi kerjäämiseen on puututtava. Lisäksi on ymmärrettävä, ettei Romanian ja Bulgarian kerjäläisten kerjäämällä hankkimat rahat mene heille itselleen, vaan valtaosin kerjäämisbisnestä pyörittäville järjestäytyneille rikollisliigoille, kansanedustaja Rami Lehto toteaa.
– Myös muualla Euroopassa kielteisyys kerjäämistä kohtaan on lisääntynyt, ja toimia on tiukennettu. Esimerkiksi Ruotsissa ulkomailta tulleita kerjäläisiä on jopa karkotettu takaisin lähtömaihinsa. Karkottaminen olisi mahdollista myös Suomessa, mikäli ulkomailta tullut henkilö syyllistyisi jatkuvasti lain rikkomiseen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
