Kiinan kansainvälinen asema on nyt monilla tavoin heikompi kuin vuonna 2017, jolloin presidentti Xi Jinping teki edellisen matkansa Sveitsin Davosissa pidettyyn talousfoorumiin.
Xi myönsi uudenvuodenpuheessaan Kiinan taloutta kohtaavan ”vastatuulen”, jonka taustalla on viennin ja kysynnän hyytyminen. Työttömyys on noussut eikä sijoittajien luottamus ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Kiinan talouskasvu on alimmalla tasollaan pitkään aikaan.
Washington Post -lehden mukaan Davosissa puhuneen pääministeri Li Qiangin tavoitteena vaikuttaa olleen ulkomaisten investointien houkuttelu. Kansainväliset yhtiöt vetivät viime syksynä pääomaansa pois Kiinasta yhteensä noin 12 miljardin euron arvosta.
Valtiojohtoisuuden lisääminen ja yksityisyrityksiin kohdistuneet toimet ovat pelottaneet monia sijoittajia, sillä Kiinaa ei pidetä enää turvallisena toimintaympäristönä.
Kiinteistöalan valtavat riskit ovat lisänneet huolia mahdollisesta talouskriisistä. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva kehotti Davosissa Kiinaa tekemään merkittäviä rakenteellisia muutoksia taloutensa avaamiseksi.
Morgan Stanley -yhtiön ekonomisti Robin Xing arvioi, että vuodesta 2024 tulee kriittinen käännekohta Kiinan kansantalouden kannalta. Deflaatio voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia.
Valtavasta valvontakoneistosta huolimatta Kiinan hallituksen ote kansasta ei ole välttämättä niin lujalla pohjalla kuin mitä kommunistihallinto haluaa antaa ymmärtää. Economist-lehti kertoo verkkokyselystä, jonka perusteella tyytymättömyys presidentti Xi Jinpingia kohtaan olisi kasvussa.
LUE MYÖS:
Kiinan jättihanke ajautui vaikeuksiin, talouskasvu hyytyy (30.12.2023)
