Metsän, pellon, rakennuksen, mökkitien, sähkölinjan, kaivoksen tai minkä tahansa muun raivaaminen hankkeen tieltä voi maksaa jatkossa 5000 euroa hehtaarilta, kertoo Helsingin Sanomat.
5000 euron summaan päätyi työryhmä, joka suunnitteli uutta maankäytön muutosmaksua ja arvioi sen vaikutuksia. Loppuraportti luovutettiin maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle tällä viikolla.
Esimerkiksi 15–45 hehtaarin kokoisella alueella lisämaksu olisi 75 000–225 000 euroa, jos hankkeen (esim. logistiikkakeskus) tieltä raivattaisiin näin paljon metsää.
Petteri Orpon (kok.) hallitus ei ole toistaiseksi linjannut mitään maksun käyttöönotosta, vaikka hallitusohjelmassa todetaan, että maankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutukset arvioidaan.
Muutosmaksua ei perittäisi asemakaava-alueilta eikä alle puolen hehtaarin alueilta. Työryhmän esityksen mukaan muutosmaksu olisi tasasuuruinen kaikille riippumatta siitä, raivattaisiinko metsää uusiutuvan energian, muun rakentamisen vai maanviljelyn tieltä.
Maksua ei porrastettaisi sen mukaan, kasvaako hävitettävä metsä turvemailla vai kovalla maalla huolimatta siitä, että turvemailla metsäkadon päästöt ovat yli kymmenkertaiset kivennäismaihin verrattuna. Kokonaisuudessaan metsäkato on aiheuttanut noin kuusi prosenttia Suomen ilmastopäästöistä aikaisempina vuosina.
Työryhmän asettama muutosmaksu voisi olla selvästi korkeampi. Jos maksussa huomioitaisiin nykyiset päästöoikeushinnat ja suometsien raivaamisen todelliset päästöt, maksun pitäisi olla kivennäismailla noin 10 000 euroa ja turvemailla noin 50 000 euroa hehtaarin kohden.
Yhden kyselyn mukaan jo 1 000 euron lisämaksu hillitsisi maanviljelijöiden pellonraivaushaluja. Rakennushankkeissa lisäkustannus olisi usein mitätön, pellonraivauksessa merkittävä. Rakennushankkeille ei usein ole muuta sijaintivaihtoehtoa.
