Kremlin linjaa myötäilevät asiantuntijat korostavat tutkija Ksenija Kirillovan mukaan yhä painokkaammin Venäjän tarvetta korjata suhteensa Eurooppaan. Tavoitteena ei hänen mukaansa kuitenkaan ole lähentyminen, vaan jotain aivan muuta.
Kirillova kertoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon artikkelissa Venäjän puolustusministeriöön kytkeytyvällä verkkosivustolla pian vuodenvaihteen jälkeen ilmestyneestä katsauksesta, jossa venäläiset sotilasasiantuntijat väläyttelivät mahdollisia konflikteja Ranskan, Britannian ja Yhdysvaltojen välillä.
Katsauksessaan venäläisasiantuntijat visioivat Ranskan paluuta ”anglosaksien komennosta” edesmenneen kenraali Charles de Gaullen linjalle, mikä voisi heidän mielestään vähitellen johtaa Venäjän, Kiinan ja Ranskan muodostamaan kolmiliittoon.
– Tämä, kuten venäläiset spekulaatiot paljolti muutenkin, saattaa tuntua oudolta. Kremlillä on kuitenkin syytä toivoa säröjä läntiseen liittokuntaan. Vaikka Ranska ei olekaan ollut eturintamassa Ukrainan puolesta, presidentti Emmanuel Macron on selvästi asettunut entistä päättäväisemmin vastustamaan Kremlin aggressiota, Kirillova sanoo.
Käytössä kylmän sodan keinot
Venäläisen talouslehti Vzglyadin siteeraamat kommentaattorit puolestaan laskevat Kirillovan mukaan Saksan poliittisen kehityksen varaan.
– He odottavat, että nykyinen hallitus saattaisi luopua vallasta lakkojen ja talouskriisin keskellä ja että uuden hallinnon olisi pakko vähentää Ukrainalle annettavaa apua, hän toteaa.
Venäjän pyrkimyksillä lyödä kiilaa läntisen liittokunnan sisälle on hänen mukaansa pitkät perinteet. Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB onnistui 1960-luvulla soluttautumaan syvälle Ranskan hallintoon, ja Länsi-Saksassa toimi parhaimmillaan jopa noin 12 000 Stasin agenttia.
– Venäläiset geopoliittiset ajattelijat myöntävät, että vuoden 2022 suunnitelma Euroopan nujertamiseksi katkaisemalla energiatoimitukset oli epäonnistunut. Nyt he etsivät vaihtoehtoisia keinoja vaikuttaa yksittäisiin länsimaihin, usein ”suhteiden elvyttämisen” varjolla, hän sanoo.
Se, että Unkari kykeni yksin pysäyttämään EU:n kymmenien miljardien eurojen apupaketin Ukrainalle, on Kirillovan mukaan vahvistanut venäläisten uskoa siihen, että koko läntinen Eurooppa voidaan pakottaa alistumaan Kremlin tahtoon.
– Kremlin analyytikot haluavat määrätietoisesti käyttää liittolaisiaan aseina länttä vastaan, vaikka tietävät oikein hyvin, että nämä maat eivät tällaista vastakkainasettelua tavoittele. Kuten aina suhtautumisessaan ulkopuolisiin, hallinto on kyyninen, mutta huolestuttavan tehokas, hän varoittaa.
