Suomessa oltiin vuodenvaihteen jälkeen hetkellisesti lähellä sähköpulaa. Perjantaina 5. tammikuuta sähkölaskua kertyi jopa 20 kertaa enemmän kuin tavanomaisena talvipäivänä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) huomauttaa vaihtelun olleen viime aikoina suurta, sillä loppuvuodesta 2023 sähkön hinta oli muutamia tunteja -50 senttiä kilowattitunnilta.
Mykkäsen mukaan ”hulluja päiviä” tulee lisää, jos sähkömarkkinoiden tilannetta ei tasapainoteta.
– Sähkön hintavaihtelut ovat moninkertaistuneet. ”Black Friday” johtui norjalaisten virheestä, mutta viime vuonna elimme 467 tuntia, joina sähkön hinta oli negatiivinen, Kai Mykkänen kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Tuulisella säällä sähkö on lähes ilmaista, mutta hinnat voivat nousta rajusti tyynellä pakkassäällä. Mahdolliset tekniset häiriöt voivat ajaa järjestelmän tilapäisesti tiukoille.
Yleisesti ottaen energiamurros on edennyt myönteiseen suuntaan. Viime vuonna sähkön keskihinta oli seitsemän senttiä eli yli 60 prosenttia edullisempi kuin toissa vuonna. Sähkön ostaminen Venäjältä on samalla lopetettu kokonaan.
– Osa kotitalouksista ja teollisuudesta tienaa hintavaihteluilla käyttämällä kulutusautomatiikkaa, jolla välttää kalliita tunteja. Tuulivoima tuo oikeudenmukaisesti kehitettynä halpoja tunteja ja verorahaa kuntapalveluihin, mutta sähköjärjestelmän täytyy kehittyä tasapainoisesti, ministeri sanoo.
Suomeen tarvitaan lisää säätö- ja perusvoimaa
Kai Mykkäsen mukaan kenenkään ei pidä Suomessa palella sähkön hintojen takia. Liian voimakkaat hintavaihtelut voivat lisäksi heikentää teollisuutta.
– Suomeen on vireillä ennätysmäärä raskaan teollisuuden investointeja, mutta niistä useimmat edellyttävät hintasuojattua sähköä. Teollisuuden työpaikat jäävät tulematta, jos Suomeen ei saada lisää säätö- ja perusvoimaa, Mykkänen toteaa.
Kemijoelle suunniteltujen pumppuvoimaloiden säätöteho olisi jopa kaksi kertaa Kemijoki oy:n nykyisten 20 vesivoimalan verran. Ministeri kertoo siirtäneensä pumppuvoimalat luvituksen etusijamenettelyyn. Hänen mukaansa myös uudesta ydinvoimalasta olisi apua kansantalouden suorituskyvylle 2030-luvulla.
Yritykset arvioivat teollisuuden suurhankkeissa sitä, onko Suomi paras paikka toimia kymmenen vuoden kuluttua.
– Siksi valmistelemme kapasiteettimekanismia, joka parantaisi ydinvoiman ja säätövoiman kannattavuutta. Se on vakuutus myös sabotaaseja vastaan, Kai Mykkänen sanoo.
Tässä koitin pohtia kevyemmällä kielellä sitä, miksi sähkön hinta on yhtä vuoristorataa nykyään ja mitä sille pitäisi tehdä?
(Maaseudun tulevaisuus) pic.twitter.com/KWpZS4q3cT— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) February 2, 2024
