– Kyse on pitkäaikaisesta turhautumisesta. Tuottajat kokevat, että heitä ei huomioida eikä arvosteta. Ei ole ymmärretty sitä, miten rajusti pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttama kustannusten nousu on iskenyt kannattavuuteen, pääministeri Petteri Orpo sanoo Maaseudun Tulevaisuudessa.
– Lisäksi vihreän siirtymän ohjelman nimissä on tuotu koko ajan lisää sääntelyä, byrokratiaa ja valvontaa. Ne kaikki ovat entisestään kaventaneet mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoa, hän jatkaa.
Orpon mukaan asialle ”pitää ehdottomasti tehdä jotain”. Hän painottaa, että muutosten tulee näkyä ensi syksynä työnsä aloittavan uuden EU-komission strategisessa ohjemassa ja yhteisen CAP-maatalouspolitiikan seuraavan kauden valmistelussa.
– Tässä on tehty suuria virheitä. Sääntelyä pitää pystyä EU-tasolla purkamaan. Pitää aidosti nähdä ja luottaa siihen, että tuottajat osaavat nämä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ratkaisut ja haluavat myös olla tekemässä niitä, vuosin 2014−2015 maatalousministerinä toiminut Orpo sanoo.
Hän sanoo olevansa erityisen huolissaan siitä, ettei nuoria saada enää maatalousyrittäjiksi.
– Toimintaympäristö on se, joka ratkaisee, ja siitä vastaa pitkälti EU. Jos on vain pelkkää kituuttamista, byrokratiaa eikä toivoa tulevasta, siihen hommaan ei lähdetä, Orpo toteaa MT:lle.
Sanna Marinin (sd.) hallitusta syytettiin kehnosta ennakkovaikuttamisesta EU:n komission ja parlamentin suuntaan. Suomalaisen maa- ja metsätalouden syliin rysähti EU-säädöksiä, joiden valmistelussa ei selvästikään otettu huomioon Suomen erityispiirteitä.
Orpon hallitus on luvannut tehdä tässä suhteessa parannuksen. Konkreettisten tulosten pitäisi näkyä viimeistään syksyllä, kun uusi EU-komissio aloittaa työnsä.
