– Useiden todella haastavien vuosien jälkeen maailmantalous on siirtymässä kohti suurempaa vakautta. Inflaatio laskee laajalla rintamalla, mikä avaa tien matalammille koroille, yritysten kustannusten alenemiselle, kotitalouksien talouden kohentumiselle ja vakaammalle kulutukselle, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Tämän vuoden kasvu jää vaimeaksi, mutta perusta elpymiselle vuonna 2025 on luotu, vaikka turvallisuuspoliittiset huolenaiheet ovatkin lisääntyneet.
– Työmarkkinat heikkenevät, mutta eivät merkittävästi. Korkea inflaatio on historiallisesti saatu kuriin vain talouden jyrkän laskusuhdanteen kautta. Tähänastinen kehitys viittaa kuitenkin siihen, että tämä suhdanne saattaa olla poikkeus. Laskeva inflaatio tasoittaa tietä keskuspankeille, jotka voivat aloittaa ohjauskorkojen laskun tänä keväänä, SEB toteaa.
Mitä tapahtuu inflaatiolle?
Inflaatio on selvästi laskussa maailmanlaajuisesti. Sekä SEB:n ekonomistit että markkinat odottavat sen olevan lähellä keskuspankkien tavoitteita vuonna 2025, kun inflaatio on ollut lyhyen aikaa tavoitteen alapuolella kuluvan vuoden aikana.
Viime vuosien suuret hinnannousut ovat kuitenkin merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä alkaneeseen pitkään hyvin vakaaseen inflaatiokauteen.
– Inflaation nousun voimakkuus viime vuosina yllätti sekä keskuspankit että ennustajat. Noususuhdanteen lähtökohtana oli poikkeuksellinen, sillä finanssipoliittiset elvytystoimet olivat erittäin mittavia, ja lisäsivät kysyntää samaan aikaan, kun koronarajoitukset aiheuttivat suuria tuotanto- ja kuljetushäiriöitä. Koronapandemiaa seurasi Ukrainan sota, jonka myötä energian ja elintarvikkeiden hinnat nousivat erittäin voimakkaasti, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Hän toteaa, että viimeisten 6–12 kuukauden aikana inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet nopeasti.
– Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että matalaa inflaatiota ei voida pitää itsestäänselvyytenä, ja että monimutkaisen geopoliittisen tilanteen vuoksi uusien tuotanto- ja hintahäiriöiden riski on huomattava. Yhtenä esimerkkinä on mainittu 1970-luvun tapahtumat. Kyseisen vuosikymmenen inflaatio tapahtui kahdessa aallossa, ja molempien nousukausien taustalla oli aluksi öljyn hinnannousu, Hiljanen pohtii.
Keskuspankkien viimeaikaset kommentit korostavat varovaisuuden periaatetta, jonka mukaan koronlaskut ovat ajankohtaisia vasta, kun riittävä varmuus inflaation normalisoitumisesta on saavutettu.
Taantuma pitkittyy Suomessa
Heikko kehitys vuoden 2023 jälkipuoliskolla sysäsi Suomen talouden taantumaan, ja koko vuoden bruttokansantuote laski 0,5 prosenttia.
Viennin supistuminen ja investointien väheneminen leikkaavat BKT:tä vielä 0,2 prosenttia tänä vuonna. Laajapohjainen elpyminen tapahtuu vasta vuonna 2025, jolloin SEb osottaa kahden prosentin kasvua.
Investointien ja viennin jyrkkä lasku aiheutti BKT:n 1,5 prosentin laskun vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä edellisvuodesta. Vientiriippuvainen tehdasteollisuus onnistui pitkään välttämään heikon maailmanlaajuisen kysynnän aiheuttamat vastatuulet, mutta tilauskannat ovat nyt laskeneet tavalla, joka nähtiin viimeksi koronakriisin aikana.
Tällä kertaa nopea elpyminen näyttääkin epätodennäköiseltä. Tulevina vuosineljänneksinä tuotantomäärät laskevat entisestään, mikä pakottaa yritykset aloittamaan kustannusten leikkaukset ja aiheuttaa paineita sekä investointeihin että työmarkkinoihin. Vienti pysähtyy vuonna 2024, mutta kasvaa neljä prosenttia vuonna 2025 maailmanlaajuisen kysynnän parantuessa.
Suhteellisen vahvoista työmarkkinoista huolimatta suomalaiset kotitaloudet ovat olleet erittäin varovaisia rahankäytössään, koska inflaatio on syönyt reaalituloja. Kuluttajien luottamus on edelleen heikentynyt viime kuukausina, mikä voi johtaa vähittäismyynnin laskuun edelleen.
Myönteistä on, että inflaatio on lähes pysähtynyt. Tänä vuonna SEB odottaa kuluttajahintojen nousevan 1,5 prosenttia, mikä johtaa reaalipalkkojen elpymiseen. Kulutus pysyy tänä vuonna suunnilleen vuoden 2023 tasolla ja kasvaa 1,5 prosenttia ensi vuonna.
