Työeläkeyhtiö Varma ylsi viime vuonna 6,0 prosentin sijoitustuottoon.
Varman sijoitukset tuottivat nousujohteisesti koko vuoden talouden haasteista huolimatta. Loppuvuonna nähty osakemarkkinoiden vahva kurssinousu perustui odotuksiin inflaation tasaantumisesta ja paluusta maltillisempaan korkotasoon. Varman vakavaraisuus säilyi vahvana koko vuoden.
– Kuuden prosentin tuotto on eläkesijoittajan tavoitteisiin nähden hyvä. Varman sijoitusten kannalta vuosi oli hyvä, mutta tuotot tulivat erityisesti Suomen ulkopuolelta. Suomessa taloustilanne ja osakemarkkinoiden kehitys olivat vaisuja. Kohonnut korkotaso jarrutti selvästi taloutta, kommentoi toimitusjohtaja Risto Murto tulosta perjantaina.
Varman sijoituksista parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet, joiden tuotto ylsi 10,3 prosenttiin. Kaikkien osakesijoitusten tuotto oli 8,6 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat 5,6 prosenttia. Kiinteistösijoitukset olivat -4,3 prosentin tuotollaan ainoa negatiiviseksi jäänyt omaisuuslaji.
– Kun korkojen nousu hellitti loppusyksystä, osakkeiden tuotot kääntyivät voimakkaaseen kasvuun. Loppuvuonna lisäsimmekin osakepainoa sijoitussalkussa. Epävakaassa ympäristössä oli matkan varrella muutamia töyssyjä, mutta kokonaisuutena vuosi oli sijoitustuottojen kannalta nousujohteinen. Sijoitusmarkkinan näkökulmasta tunnelma on positiivisempi kuin reaalitaloudessa, sijoituksista vastaava johtaja Markus Aho sanoo.
Kiinteistömarkkinoiden ongelmien arvioidaan jatkuvan. Kiinteistösijoituksilla on noin kymmenen prosentin paino Varman sijoitussalkussa, joten vaikutus yhtiön koko sijoitustuottoihin on kokonaisuudessaan pieni.
Varman sijoitusten arvo oli viime vuoden lopussa 59,1 miljardia euroa. Sijoitusten arvo nousi vuodessa 2,9 miljardilla eurolla.
Varman sijoitusten kumulatiivinen tuotto vuodesta 2009 on ollut 37 miljardia euroa.
Varman sijoitusten keskimääräinen reaalituotto viimeisen viiden vuoden aikana on ollut 3,1 prosenttia ja viimeisen kymmenen vuoden aikana 3,4 prosenttia.
Toimitusjohtaja Murto kantaa huolta Suomen talouden ja osakemarkkinoiden viime vuosien vertailumarkkinoita heikompaan tuottoon. Rakennusklusterin vaikeudet ovat muun muassa syvenemässä ja työttömyys jonkin verran nousussa. Murron mukaan Ruotsi on reaalisessa kilpailukyvyssä päässyt karkuun Suomesta. Ruotsin pörssimarkkina on noin neljä kertaa isompi kuin Suomen.
– Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan joutuu kysymään, että onko meillä isompi ongelma käsissä. Voi tehdä sellaisen harjoituksen, että jos meillä olisi yrityskanta, joka olisi markkina-arvoltaan tuplasti nykyiseen verrattuna, niin kuinka paljon leveämmät hartiat meillä olisi rahoittaa hyvinvointivaltiota. Talouselämän kyky kannattaa hyvinvointivaltiota on rajoittunut ja näyttää siltä, että otamme erityisesti osumaa tässä, Murto pohtii.
Positiivisia odotuksia kotimaan talouteen tuovat vihreän siirtymän investoinnit, mutta kohonnut korkotaso ja eri maiden välinen valtiontukikilpailu ovat jarruttaneet hankkeiden etenemistä.
– Nyt pitää toivoa, että korkotason todellinen lasku elvyttää myös hankkeet, Murto sanoo.
Varman asiakasyritysten TyEL-palkkasumma kasvoi vuoden 2023 aikana 5,2 prosenttia huolimatta kotimaan talouden tilasta. Palkkasumman kasvu hidastui hieman loppuvuotta kohti. TyEL-palkkasumman positiivinen kehitys vahvistaa eläkejärjestelmää, sillä palkkasumma toimii eläkemaksujen pohjana.
Osittainen vanhuuseläke säilytti suosionsa viime vuonna, vaikka hakemusten määrä laski 37 prosenttia edellisestä vuodesta. Varmaan saapuneiden hakemusten määrä (4778 kappaletta) oli historian toiseksi suurin. Kasvua verrattuna vuosiin 2020 ja 2021 on yli 80 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi 3,9 prosenttia. Kokonaan uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Varmaan 5,5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Myös yli 60-vuotiaiden ryhmässä hakemusmäärä kasvoi. Tässä ikäryhmässä hakemusmäärän kasvu painottui miehiin. Mielenterveyden häiriöt olivat keskeisin uuden työkyvyttömyyseläkkeen syy kaikissa alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä.
