Keskituloinen suomalainen palkansaaja saa sadan euron suuruisen palkankorotuksen. Kireän verotuksen vuoksi hän ei kuitenkaan saa koko summaa tililleen, vaan siitä menee suoraan veroihin 49,5 euroa eli lähes puolet.
Palkankorotuksesta jää työntekijälle itselleen 51,5 euroa.
Oheiset luvut perustuvat Veronmaksajien keskusliiton tekemään selvitykseen. Sen mukaan Suomen marginaaliveroprosentti on 18 OECD-maan kolmanneksi korkein ja korkeampi kuin yhdessäkään muussa Pohjoismaassa.
Marginaaliverolla tarkoitetaan sitä veroa, joka menee henkilön lisätuloista. Edellä esitetyssä tapauksessa henkilön marginaaliveroprosentti on 48,8 prosenttia. Jutun alussa esitetyssä esimerkkilaskelmassa keskituloiseksi palkansaajaksi on katsottu henkilö, joka tienaa vuodessa 49 000 euroa eli noin 3 900 euroa kuukaudessa.
Veronmaksajien keskusliitto on julkaissut verkkosivuillaan taulukon, jossa on laskettu marginaaliverotuksen suuruus eri ansiotasoilla. Taulukko havainnollistaa sitä, kuinka marginaaliverotus kiristyy sitä mukaa, mitä suuremmat henkilön tulot ovat.
Esimerkiksi noin 1 000 euroa kuussa tienaava maksaa saamastaan sadan euron palkankorotuksesta marginaaliveroa 7,9 prosenttia eli 7,9 euroa. 2 000 euroa kuussa tienaava maksaa sadan euron palkankorotuksesta 35,8 euroa ja noin 3 000 euroa kuussa tienaava 48,8 euroa.
Mitä korkeammat ovat henkilön ansiotulot, sitä kireämpää on myös hänen lisätulojensa verotus. Tämä johtuu progressiivisesta ansiotulojen verotuksesta. Esimerkiksi noin 7 000 euroa kuussa tienaava joutuu maksamaan sadan euron palkankorotuksesta marginaaliveroa 51,6 euroa ja 8 000 euroa kuussa tienaava 56,9 euroa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurituloisimmilla palkankorotuksesta suurin osa menee veroihin. Myös keskituloisilla palkankorotuksesta itselleen jäävä summa on noin puolet kokonaissummasta.
Kaikkein suurituloisimpien kohdalla palkankorotuksesta saattaa mennä lähes 60 prosenttia veroihin ja erilaisiin maksuihin.
– Silloin suurin osa menee tosiaan veroihin ja veroluonteisiin maksuihin, jolloin korotuksesta alle puolet jää käteen. Siinä mielessä se hyödyttää toki enemmän verottajaa, Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa Verkkouutisille.
Kireä marginaalivero ei kannusta lisätyöhön
Koska etenkin korkeampien tuloluokkien marginaaliverotus on Suomessa niin kireää, sillä on Kirkko-Jaakkolan mukaan käyttäytymisvaikutuksia ihmisiin niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Kireä verotus voi vaikuttaa esimerkiksi siten, kuinka hanakasti ihminen on valmis ottamaan vastaan vaativamman työn. Vaikka tehtävän bruttomääräinen palkka olisi korkeampi, henkilö ei välttämättä koe käteen jäävän palkankorotuksen olevan riittävän suuri kompensaatio tehtävän vaativasta lisääntyvästä ajankäytöstä ja vaativuudesta.
– Se syö sitä (vaativamman tehtävän) kannattavuutta, kun suurin osa palkankorotuksista meneekin verottajalle.
Pidemmässä juoksussa kireä marginaaliverotus voi Kirkko-Jaakkolan vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita hankkimaan lisätuloja.
– Uskon, että marginaaliverojen alennus nostaa ihmisten keskimääräistä tuloa, millä olisi myös vaikutusta julkistalouteen.
Tätä hän perustelee sillä, että vaikka suurituloisimpien marginaaliverotusta hieman alennettaisiin, marginaaliverotus olisi edelleen korkea. Veronalennuksen myötä kannustin lisätyöskentelyyn olisi kuitenkin suurempi.
– Siten veronkevennys voisi rahoittaa itse itsensä eikä kevennys välttämättä vähentäisi julkisen sektorin saamia verotuloja.
Samalla veroalennus voisi saada aikaan tuottavuuden kasvua.
–Silloin työnteosta tulisi kannustavampaa ja ihmiset panostaisivat työuraansa enemmän. Pidemmällä aikavälillä se toisi julkiseen talouteen lisää verotuloja ja veroluonteisia maksuja.
Tämänhetkisen kireän marginaaliverotuksen ongelma Kirkko-Jaakkolan mukaan onkin siinä, että se ei kannusta ihmisiä lisätyöskentelyyn.
– Kireät marginaaliverot leikkaavat vapaa-ajan kustannuksia ja siten korkeatuloisille voi olla houkuttelevaa ottaa palkatonta tai tehdä osa-aikatyötä. Se voi vaikuttaa myös siihen, että verotuksen takia työssä kannattaa ottaa ennemmin vähän rennommin kuin panostaa työuraan tai tavoitella esimerkiksi bonuksia.
Korkea marginaaliverotus voi aiheuttaa myös sen, että suurituloisimmat hankkivat lisätuloja ennemmin esimerkiksi asunto- tai osakesijoittamisen kautta.
– Se lienee houkuttelevampaa kuin lisätulojen hankkiminen lähes 60 prosentin marginaaliveron alaisista tuloista.
LUE MYÖS:
Haluatko lisää palkkaa? Asiantuntija antaa vinkit neuvotteluihin
Tätä on Suomen progressio – keskituloisen palkankorotuksesta puolet veroihin