Keskusrikospoliisin selvitys paljastaa rujon todellisuuden, jossa maamme lapsia elää. Entistä nuorempien tekemien ja entistä vakavampien rikosten määrä kasvaa vauhdilla. Myös rikosten uhrit ovat entistä nuorempia. Viime vuonna alle 15-vuotiaiden ryöstörikosepäilyjä oli 37 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastaavana aikana 9–11-vuotiaiden lasten ryöstörikokset kasvoivat 76 prosenttia.
Useimmat alle 15-vuotiaista kovassa rikoskierteessä olevista lapsista on sijoitettu lastensuojelulaitokseen. Lasten suojelun kannalta lastensuojelulaitoksista karkaaminen eli hatkaaminen on vakava ongelma.
Hatkalaiset voivat jatkaa rikosten tekemistä lähes keskeytyksettä, kun poliisin keinot puuttua toimintaan ovat rajalliset. Hatkaan lähtee arviolta noin 3 800 lasta ja nuorta vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan hatkaan lähteminen on helppoa ja se altistaa lapsen rikoskierteeseen sekä rikoksen uhriksi. Hatkassa olevilla nuorilla on suuri riski joutua raiskatuksi ja hyväksikäytetyksi.
Hatkassa olevat lapset ovat nykyajan katulapsia, jotka ajautuvat useimmin hyvin vahingollisen elämän syövereihin, jossa ei yhdenkään lapsen pitäisi elää. Lasten ja nuorten auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan vaikuttavampia keinoja. Toimia tarvitaan myös kansalaisten suojelemiseksi alaikäisten tekemältä väkivallalta. Emme halua yhteiskuntaa, jossa nuorisojoukko pahoinpitelee lapsen ryöstääkseen kengät lapsen jaloista.
Lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kaduillamme niin hälyttävänä, että hänen mielestään pohdintaan on otettava poliisin ehdottamat lastensuojelulaitokset, jotka antaisivat suljetumpaa hoitoa vakavien rikosten kierteessä oleville alle 15-vuotiaille lapsille. Lasten oikeuksien kannalta on aina parempi vaihtoehto päästä pois kadulta turvallisiin olosuhteisiin ja saada hoitoa mm. päihde- ja mielenterveysongelmiin. Pekkarisen ehdotuksessa lapsen voisi sijoittaa suljetummin sosiaalihuoltolainsäädännön mukaan siksi aikaa, että mahdollinen rikostutkinta on tehty ja lapsen rikosten tekemisen jatkuminen saadaan estettyä.
Hallitusohjelmassa sovittu toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden taltuttamiseksi on pian valmistumassa. Myös lastensuojelulakia on sovittu uudistettavan. Välttämättömissä uudistuksissa on syytä kuulla tarkalla korvalla lapsiasiainvaltuutettua.
Suomessa tarvitaan kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten nykyistä parempaa yhteistyötä lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka. Hyviä tuloksia tuottaneesta rikoksen polulle kulkeutuneesta nuoresta kokonaisvastuun ottavasta tukihenkilöpilotista on syytä ottaa oppia koko maassa. Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.
Maailman myllerryksessä yksi asia ei muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja huolenpitoa kasvaakseen hyvinvoiviksi aikuisiksi ja yhteiskunnan täysipainoisesti jäseniksi turvallisesti aikuisuuteen.
