Kiistellyn yritysvastuudirektiivin kohtalo ratkennee ensi viikon aikana, kertoivat suomalaiset europarlamentaarikot perjantaina järjestetyssä pressitilaisuudessa.
Yritysvastuudirektiivissä on pohjimmiltaan kyse suuryritysten toimitusketjujen vastuullisuuden vahvistamisesta.
Saksa on toistaiseksi ilmaissut vastustavansa direktiiviä, mutta myös Italiaa on taivuteltu vastustajien joukkoon. Taustalta paljastuu myös Saksan ja Italian keskinäinen kytkykauppa.
Suomi on ottanut asiassa kannan, jossa se voi pidättäytyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa joukkoa eli Suomi voi myös äänestää kokonaisuuden puolesta. Äänestysratkaisu tullaan katsomaan viime hetken tilanteen pohjalta kokonaisvaltaisesti punniten.
– Yritysvastuudirektiivi on veitsen terällä. Belgian on tarkoitus viedä se pysyvien edustajien komiteaan ensi keskiviikkona ja siihen asti on aikaa yrittää löytää määräenemmistö. Iso ongelma on, että on varsin selkeitä viitteitä siitä, että Saksan pienin hallituspuolue FDP on mennyt lupaamaan Italialle, että jos Italia auttaa Saksaa kaatamaan yritysvastuudirektiivin, Saksa mielellään auttaa Italiaa pakkausdirektiivistä käytävissä trilogineuvotteluissa, jotta pakkausdirektiivistä ei tule Italialle kovin vaativaa. Tällaiset ikävät kytkykaupat saattavat olennaisesti vaarantaa tämän yritysvastuudirektiivin, kertoi vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala perjantain pressitilaisuudessa.
Saksan vastustus kilpistyy siihen, että hallituksen enemmistö kannattaa yritysvastuudirektiiviä, mutta ainoa vastustaja on pienin hallituspuolue FDP. Saksassa on tehty ratkaisu, että jos yksikin koalitiopuolue vastustaa jotain EU-lainsäädäntöhanketta, Saksa äänestää neuvostossa tyhjää.
Hautalan mukaan Suomen kanta asiassa on tärkeä ja euroedustajan mukaan Suomi on tarttunut epäolennaiseen seikkaan, jonka oikeudellinen tulkinta on epäselvä.
– Suomen haluttomuus parantaa monikansallisten ja kansallisten yritysten laiminlyöntien uhrien asemaa on tässä ollut Suomen tikun nokassa ja se on valitettavaa, koska koko direktiivin tarkoitus on parantaa uhrien asemaa ja saada heille oikeutta.
Yritysvastuudirektiivin hyväksymiseen EU:n ministerineuvostossa tarvitaan vähintään 15 jäsenmaata, jotka edustavat 65 prosenttia EU:n väestöstä.
Suomen hallitusta yritysvastuudirektiivissä on hiertänyt se, että direktiivi laajentaisi ryhmäkanneoikeutta kuluttaja-asioiden ulkopuolelle.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoi perjantaina, että direktiivi ei ole ongelmaton varsinkaan pienten yritysten näkökulmasta.
– En ole huolissani joukkokanneasiasta, joka on nostettu tapetille, vaan hallinnollisesta taakasta, joka kohdistuu p&k-yrityksiin. Vaikka yritysvastuudirektiivi on kohdennettu kaikkein suurimpiin yrityksiin, niin samat velvoitteet valuvat alihankintaketjussa alaspäin eli tässä tullaan edellyttämään hyvin pieniltä yrityksiltä sitä, että pitää monella tavalla pystyä selvittämään omia toimitusketjuja ja alihankkijoiden toimintaa.
SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kertoi toivovansa, että Suomen hallitus tarkistaisi kantaansa direktiivin osalta.
– Eurooppalaisen yritystoiminnan etu on, että toimitaan kestävällä tavalla.
Heinäluoma korostaa, että ryhmäkanteeseen ei hänen näkemyksensä mukaan liity suurempia ongelmia.
– Ongelma on, että meillä on paljon hankalassa asemassa olevia ihmisiä, jotka ovat suoranaisen riiston ja hyväksikäytön kohteena vaikkapa lapsityövoiman muodossa. Näillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan eikä saattaa asiaa tuomioistuimen käsittelyyn. Ryhmäkanne on tässä hyväksyttävä ja inhimillisesti katsoen oikea asia, joka varmistaa ihmisten oikeudenmukaista kohtelua. Meillä on ryhmäkanneoikeus annettu kuluttaja-asiamiehelle. Ei tässä mielestäni mitään ihmeellistä meille soveltumatonta ole.
Hautala toteaa, että yritysvastuudirektiivissä sanotaan, että se tullaan tekemään siten, että kansallinen lainsäädäntö otetaan huomioon.
– Eli tässä on selvästi vähän turhaa huolta. Kiinnitän huomiota siihen, että työ- ja elinkeinoministeriö, joka on vuosia ollut asian vastuuministeriö, ei ole nähnyt tässä direktiivissä mitään ongelmaa, miksi Suomen ei tulisi sitä kannattaa.
Hautala on toiveikas, että Saksan ja Italian kytkykauppaan liittyen saataisiin ratkaisu sitä kautta, että EU-parlamentti tulisi antamaan Italialle jonkinlaisen ehdotuksen, miten maa voisi selvitä pakkausdirektiivin vaatimuksista, jonka kautta Italia voisi kallistua äänestämään yritysvastuudirektiivin puolesta.
– Luotan, että Italia saadaan tähän mukaan, jonka seurauksena määräenemmistö voi toteutua.
Teknologiateollisuus ilmaisi tukensa
Esimerkiksi Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä edistävä Teknologiateollisuus ilmoitti torstaina tiedotteessa, että yritysvastuudirektiivin kokonaisuus on huomattavasti tärkeämpi asia kuin pelkkä ryhmäkanne.
– Suomen kannoissakin on todettu, että kokonaisuus vastaa keskeisiltä osin Suomen neuvottelutavoitteita. Ehdotus on myös teknologiateollisuuden tarpeiden ja näkemysten mukainen. Käsityksemme on, että nyt Suomen lainsäädännön kannalta ongelmallisiksi koetut ryhmäkanne ja todisteiden esittämisvelvollisuus ovat hyväksyttävissä osana direktiivin tavoitteiden toteuttamista. Harmonisointi EU-sääntelyn kanssa on kuitenkin meidän omissa käsissämme. Direktiivin vaatimukset voidaan tuoda osaksi kansallista lainsäädäntöä tarkasti rajattuina erillissäädöksinä, joista päätetään Suomessa, ei Brysselissä, Teknologiateollisuuden tiedotteessa sanottiin.
EDIT: 23.2.2024 klo 12.30: Tarkennettu tekstiin kohtaa Suomen kannasta yritysvastuudirektiiviin.
