Hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta jakaa oppositiopuolue vihreitä.
Uudistus mahdollistaisi nykyistä vahvempien oluiden, siiderien ja viinien myynnin ruokakaupoissa. Raja nousisi 5,5, prosentista 8 prosenttiin.
Vihreiden vastaus hallituksen esitykseen oli sekä tyrmäys että kannustus jopa löysentämään alkoholipolitiikkaa yhä lisää. Homma meni sekavaksi, kun samana päivänä toimituksien sähköposteihin tipahteli tiedotteita vihreiden eduskuntaryhmästä.
Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö moitti hallituksen esitystä ”vastuuttomaksi ja kansanterveyden kannalta piittaamattomaksi”. Hän myös pelkäsi, että hallitus aikoo purkaa Alkon monopolin.
– Niissä maissa, joissa alkoholin saatavuus on suurempaa, myös sen kulutus on suurempaa ja siten myös alkoholin aiheuttamat haitat kansanterveydelle ovat suurempia. Maksa ei tee eroa sille, tuleeko alkoholi viiniä tissuttelemalla vai viinaa kittaamalla, Hyrkkö sanoi.
– Meillä on jo nyt käsissämme alati kasvavat sosiaali- ja terveysmenot, joiden hillitsemiseksi tulisi tehdä kaikki voitava, hän jatkoi.
Saara Hyrkkö siis tyrmäsi hallituksen esityksen, vaikka hänen oma puolueensa on ehdottanut sitä radikaalimpaa uudistusta. Vihreiden tavoiteohjelmaan on linjattu, että raja pitäisi nostaa 15,5 prosenttiin siten, että viinien ja muiden rajan alle jäävien alkoholituotteiden vähittäismyynti olisi jatkossa sallittua muissakin kuin Alkon liikkeissä.
Pian Hyrkön tiedotteen jälkeen vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne lähetti tiedotteen, jossa hän toivoi vahvoja viinejä ruokakauppoihin. Harjanne ehdotti, että Alkon monopolin purkua voisi pilotoida yksittäisillä hyvinvointialueilla.
– On rehellistä myöntää, että viinien myynnin vapauttaminen johtaisi Alkon aseman merkittävään muutokseen, jopa monopolin purkamiseen. Monopoli ei kuitenkaan ole ainut tapa säädellä tarjontaa ja hallita päihdehaittoja, vihreiden ryhmyri pohti.
– Hyvinvointialueet voisivat ilmoittaa, onko kiinnostusta lähteä mukaan. Halukkaiden joukosta voitaisiin sitten vaikka arpoa yksi tai useampi. Jos asia olisi pöydällä aluevaaleissa, se tuskin ainakaan laskisi äänestysintoa, Harjanne jatkoi.
Alkoholi näyttää saaneen vihreät sekaisin. Puolueen linjasta ei ota selkoa kukaan. Voiko vapaata ja eurooppalaista alkoholipolitiikkaa kannattava äänestäjä luottaa siihen, että vihreät ajaa hänen asiaansa?
Liberaaleiksi itseään mieltävillä vihreillä on vahvaa näyttöä siitä, että alkoholipolitiikassa puolue ajaa kaksilla rattailla. Vaaleissa äänestäjille luvataan viinit ruokakauppoihin ja ravintoloille lisää vapauksia, mutta vallan kahvassa ja tosipaikan tullen puolue näkee kansalaiset holhottavana massana eikä vastuullisina yksilöinä.
Moni yhä muistaa, kuinka puolue venkoili korona-aikana alkoholipolitiikassa. Tuolloin eduskunnassa äänestettiin kokoomuksen ehdotuksesta, joka olisi antanut ravintoloille luvan viinin ulosmyyntiin koronakriisin ajaksi. Esitys kaatui lopulta hallituksen ja vihreiden vastustukseen.
Äänestäjä on hämillään ja ei saa selvää vihreiden linjasta. Mitä puolue ajaa?
Hämmennys ei koske pelkästään alkoholipolitiikkaa. Vihreiltä odotetaan yhä selkeitä vastauksia myös esimerkiksi velkaantumiseen ja työmarkkinatilanteeseen. Nyt puolueen linjoja pitää tulkita sometodellisuuden ja eduskuntakäyttäytymisen hämyisessä välimaastossa.
Linjan selkeyttämisen puolue voisi aloittaa vaikkapa alkoholipolitiikasta. Voisi kuvitella, että pienen eduskuntaryhmän olisi helppo sorvata yhteinen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen: Vihreät, haluatteko viinit ruokakauppaan vai ette?
